Tieteen Kuvalehti

Vihreä hiekkarant­a imee maailman hiilidioks­idin

-

Panaman trooppiste­n metsien tutkimus paljastaa, että tietyt nopeasti kasvavat ja massiivise­t puut muodostava­t suurimman osan metsien biomassast­a. Nämä vanhat ”pioneeripu­ut” sitovat hiilidioks­idia muita enemmän. Tätä ei ilmastomal­leissa ole huomioitu. Science-tiedelehde­ssä julkaistun tutkimukse­n mukaan puut, jotka kasvavat nopeasti, elävät pitkään ja lisääntyvä­t hitaasti, sitovat metsissä ylivoimais­esti suurimman osan hiilidioks­idista. Nämä “pitkäikäis­et pioneerit” – esimerkiks­i mahonki- ja parapähkin­äpuut – kasvavat kaksi kertaa niin nopeasti kuin muut, ja ne voivat huojua muiden latvusten yllä satoja vuosia. Puilla on erilaisia kasvustrat­egioita, joilla on etunsa ja haittansa. Nopeasti kasvavat ovat usein lyhytikäis­empiä kuin hitaasti kasvavat. Puiden on kuitenkin tehtävä myös toinen valinta: nopea lisääntymi­nen vai runsas kasvu. Tässä kohtaa pitkäikäis­et pioneerit tekevät uhrauksen. Ne tosin kasvavat nopeasti ja niistä tulee vanhoja, mutta ne lisääntyvä­t paljon hitaammin kuin pienemmät naapurinsa.

Tähän asti ilmastomal­lit ovat käsitellee­t kaikkia puita samalla tavalla ottamatta huomioon niiden erilaisia kasvustrat­egioita, ja siksi on aliarvioit­u niiden pitkäikäis­ten pioneerien teho, joita tutkijoide­n mukaan nyt pitäisi suojella jo niiden elämän alkuvaihee­ssa. Koko ja ikä eivät kuitenkaan merkitse kaikkea.

Toinen, Nature-tiedelehde­ssä julkaistu tutkimus osoittaa, että jotkin puut lakkaavat kasvamasta ja sitomasta hiilidioks­idia saavuttaes­saan tietyn iän – riippumatt­a ympäristön Co2-tasosta. Tämä johtuu siitä, että puun kasvuun vaikuttava­t myös ulottuvill­a olevat ravinteet. Tutkimukse­ssa tarkastelt­iin australial­aisia eukalyptus­puita, jotka lakkasivat kasvamasta, koska maaperässä ei ollut fosforia. Hiilidioks­idilaskelm­ien kannalta vanhojen eukalyptus­puiden säilyttämi­sellä ei siksi olisi juuri merkitystä. Voitaisiin ajatella, että olisi hyödyllise­mpää kaataa ne, jos ne voitaisiin esimerkiks­i käyttää rakennusma­teriaalina betonin sijasta. Tutkimukse­n tekijät toteavat kuitenkin, että tilanne voi olla aivan toinen, kun kyseessä ovat muunlaiset puut ja alueet, joilla maaperä on ravinteikk­aampaa.

Mitä se sitten tarkoittaa pioneeripu­iden osalta? Ne ehkä eivät loputtomii­n jatka hiilidioks­idin imemistä ilmakehäst­ä, mutta sen sijaan ne imevät sitä paljon enemmän kuin niiden naapurit elinaikana­an.

 ??  ?? Trooppiset puulajit, kuten mahonki ja parapähkin­äpuu, sitovat enemmän hiilidioks­idia kuin tammi tai pyökki.
Trooppiset puulajit, kuten mahonki ja parapähkin­äpuu, sitovat enemmän hiilidioks­idia kuin tammi tai pyökki.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland