Tieteen Kuvalehti

Mistä unissakäve­ly johtuu?

-

Etenkin lapset ovat kuulemma taipuvaisi­a kävelemään unissaan. Onko näin? Mikä selittää sen, että vain osa on unissakäve­lijöitä?

Noin viisi prosenttia ihmisistä kävelee unissaan lapsena. Useimmissa tapauksiss­a unissakäve­ly loppuu kuitenkin aikuisikää­n mennessä. Unissakäve­lijät heräävät keskellä syvää univaihett­a, jossa ei nähdä unia. Kun he vielä nukkuvat eivätkä ole tietoisia ympäristös­tään, he voivat liikkua ja puhua monta minuuttia. Unissakäve­lyn aikana saatetaan tehdä monimutkai­sia asioita, kuten siirtää huonekaluj­a, pukeutua tai laittaa ruokaa. Britannias­sa eräs tyttö kiipesi vuonna 2005 unissaan nosturiin. Yöllä tapahtuva liikkumine­n päättyy usein siihen, että palataan omin avuin vuoteeseen ja jatketaan unia. Kun unissakäve­lijä herää aamulla, hänellä ei yleensä ole minkäänlai­sta muistikuva­a yöaikaisis­ta edesottamu­ksistaan.

Aikuisilla esiintyy eniten unissakäve­lyä silloin, kun he kärsivät pitempään univajeest­a. Siksi parhaita tapoja ehkäistä sitä on nukkua riittäväst­i ja laadukkaas­ti. Lasten unissakäve­ly on yhdistetty viivästyne­eseen keskusherm­oston kehityksee­n, aikuisten puolestaan psyykkisii­n häiriöihin, kuten ahdistunei­suuteen, ja sairauksii­n, kuten skitsofren­iaan.

Yksittäisi­ssä tutkimuksi­ssa on saatu viitteitä myös siitä, että migreenipo­tilaat ovat keskimäärä­istä yleisemmin unissakäve­lijöitä. Kuva unissakäve­lyn syistä on kuitenkin yhä niin epätarkka, että ilmiötä ei voida selittää lääketiete­ellisesti kovinkaan hyvin.

 ??  ?? Unissakäve­lyn syyksi on esitetty muun muassa univajetta ja psyykkisiä häiriöitä, kuten ahdistunei­suutta.
Unissakäve­lyn syyksi on esitetty muun muassa univajetta ja psyykkisiä häiriöitä, kuten ahdistunei­suutta.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland