Ilmastonmuutos voimistaa hirmumyrskyjä

Jopa 300 kilometrin tuntinopeudella etenevä trooppinen hirmumyrsky kuuluu pelottavimpiin luonnonilmiöihin. Nyt ilmastonmuutos vielä antaa lisää puhtia pyörretuuliin.

Muuten varsin hiljainen hirmumyrskykausi sai syksyllä 2019 raivoisan lopun, kun hirmumyrsky Dorian iski Bahamaan 1. Syyskuuta. Myrskyssä tuulen nopeus oli jopa 295 km/h, mikä teki tuhojaan kauniissa paratiisisaaressa. Talojen katot lähtivät lentoon, autot kaatuivat, ja jopa seitsemän metriä korkeat myrskyaallot synnyttivät tulvia. Kun tuhoisa hirmumyrsky viimein hellitti otteensa Bahamasta muutama päivä myöhemmin ja alkoi liikkua kohti Yhdysvaltojen itärannikkoa, 77 ihmistä oli kuollut ja 245 miestä, naista ja lasta oli kateissa.

Dorian jäi ennätystenkirjaan voimakkaimpana Bahamalla riehuneena hirmumyrskynä. Lähes 300 km/h puhaltavat tuulet sijoittivatdorianin niin kutsutun Saffirin–simpsonin hurrikaaniasteikon ylimpään luokkaan. Luokan 1 hirmumyrskyissä tuulen nopeus on 119 km/h. Kun tuulet puhaltavat yli 250 km/h, kyseessä on luokan 5 hirmumyrsky.

Aiemmin 5-luokan hirmumyrskyt olivat harvinaisuuksia, mutta kun Dorian riehui vuonna 2019, se oli neljän vuoden sisään jo viides luokan 5 hirmumyrsky Atlantilla. Aiemmin ei luokan 5 hirmumyrskyjä ollut rekisteröity Atlantilla neljänä peräkkäisenä vuotena. YK:N ilmastopaneeli IPCC ennustaa, että hirmumyrskyt vain voimistuvat. YK:N ilmastopaneelin mukaan hirmumyrskyjen maksimaalinen voimakkuus kasvaa noin viidellä prosentilla tällä vuosisadalla ilmaston lämpenemisen seurauksena. Hirmumyrskyasiantuntija Jennifer Collins Etelä-floridan yliopistosta totesi brittilehti The Guardianille 2019 näin: ”Näemme ilmastonmuutoksen vaikutukset jo nyt. Vaikka vielä tutkijat eivät olekaan yhtä mieltä siitä, synnyttääkö lämpimämpi ilmasto yleensä ottaen aiempaa enemmän hirmumyrskyjä, kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että meriveden korkeampi lämpötila luo voimakkaampia ja tuhoisampia myrskyjä.”

Ilmastonmuutos antaa hirmumyrskyille lisää voimaa, koska trooppiset myrskyt saavat energiansa lämpimästä merivedestä. Mitä lämpimämpää vesi on, sitä voimakkaampi myrsky syntyy. Trooppiset myrskyt saavat alkunsa lähellä päiväntasaajaa lämpimän, yli 26,5 asteen lämpöisen meren yllä epävakaassa säässä syntyneestä ukkosrintamasta. Ukkosella merestä kohoaa lämpöä ja kosteutta. Kun kosteus kohotessaan tiivistyy pilviksi, siitä vapautuu energiaa, joka lämmittää ilmaa niin, että se laajenee. Ilman laajetessa ilmanpaine meren pinnalla laskee ja matalapaineen keskukseen virtaa ilmaa. Näin yhä enemmän kosteaa ilmaa kohoaa ylöspäin ja tiivistyy pilviksi, jolloin vapautuu lisää energiaa. Kohoaminen ja laajeneminen toistuvat ja järjestelmä voimistuu, kunnes ulkopuoliset tekijät puuttuvat peliin. Myrskyn vahvistumiseen vaikuttaa coriolisvoima, jonka kautta Maan pyörimisliike

välittyy merivirtoihin ja sääjärjestelmiin. Coriolisvoima estää matalapaineen keskusta lähestyviä tuulia etenemästä suoraan, jolloin ne täyttäisivät sen ja ilma Sen sijaan tuulet alkav

Coriolisvoima liitty seen. Aluetta kutsuta Sitä ympäröi pilvivalli ovat voimakkaimmilla läpimitaltaan 20–50 ki vetön ja verraten tyyn ne on alimmillaan. M tyyntä, koska keskusta yllä sinne asti vaan kä vaikutuksesta ja nouse keskellä olevasta ilma pilvet hajoavat ja taiva tutkijat ovat oikeassa si sa luokan 5 hirmumy män, myrskyjen synny nustaminen on entistä

Tieto tuulen nope seikka, kun lasketaan, ky saapuu mereltä ma valvovat myrskyä sate tutkilla. Kerätyt tiedot leihin, joilla voidaan reittejä myrsky voi ed 2016 Nasa lähetti ka mikrosatelliittia Maata tävälle radalle valvom alueita, joilla hirmum syntyvät. Satelliitit yl saman alueen joka sei tunti. Gps-signaalien mikrosatelliitit rekist tuulen nopeutta meren tasossa ja myrskyn silm

Lämpeneminen heikentää myrskyjarrua

Pyöriessään keskustansa ympäri pyörremyrsky imee meren pinnalta kosteaa ilmaa. Jos vesi on viileää, kosteutta haihtuu vähemmän ja myrsky laantuu. Kun meret lämpenevät, jarrumekanismi heikkenee ja yhä useampi myrsky iskee rannikolle luokan 4 tai 5 hirmumyrskynä.

Lämmin vesi ruokkii myrskyä

Kun lämmintä ilmaa ja vesihöyryä nousee merenpinnasta kylliksi, virtaus kehittyy myrskyksi. Maapallon pyörimisliike panee pilvet pyörimään keskipisteensä ympäri. Keskustaan syntyy myrskyn silmä eli tyyni alue. Mitä lämpimämpää merivesi on, sitä nopeampi kiertoliike on. Lopulta se voi voimistua myrskyksi.

Lämpö lisää haihtumista

Kun aurinko lämmittää merenpintaa, merestä höyrystyy vettä ilmaan. Lämmin kostea ilma nousee ja sen tilalle imeytyy sivuilta uutta ilmaa. Sitä mukaa kuin yhä enemmän lämmintä ilmaa ja vesihöyryä nousee, kierteinen ilmavirtaus vahvistuu ja vesihöyry alkaa tiivistyä pilviksi. Ilmastonmuutos kiihdyttää ilmiötä lämmittämällä merien pintavesiä ja ilmaa meren päällä, mikä lisää veden höyrystymistä.