Ikäihmisiä vilisemällä
Sata vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut 2 500 prosenttia viimeisten 50 vuoden aikana. Joillakin seuduilla pitkäikäisyys on keskimääräistä yleisempää.
joukko lääketieteellisiä keinoja saada yliote elimistön rappeutumisesta. Yksi niistä perustuu senesenssiksi kutsutun vanhuuden saavuttaneisiin soluihin. Vanhenneet solut eivät enää jakaudu, kärsivät usein erilaisista vaurioista ja käynnistävät siksi eräänlaisen itsemurhaohjelman tehdäkseen tilaa uusille, terveille soluille. Pieni osa vanhenneista soluista on kuitenkin niin viallisia, että ne eivät onnistu tuhoamaan itseään. Niistä erittyy elimistöön haitallisia aineita, jotka muun muassa edistävät vanhenemiseen liittyvien sairauksien kehittymistä.
Pitääkseen sairaat solut kurissa keho turvautuu puolustusreaktioihin. Koska immuunijärjestelmä heikkenee iän myötä, haitallisten solujen määrä kasvaa vanhemmiten, ja sillä on vakavat seuraukset terveyden kannalta. Vuonna 2018 yhdysvaltalaisen Mayo-klinikan tutkimusryhmä siirsi hiirien rasvakudokseen noin miljoona vanhennutta solua. Koe-eläinten rappeutumisprosessit kiihtyivät selvästi verrattuna verrokkeihin, joille oli siirretty tavallisia rasvasoluja. Jatkotutkimus paljasti, että jo puoli miljoonaa vanhennutta solua riittää edistämään mahdollisesti hengenvaarallisten sairauksien, kuten syövän, ilmaantumista hiirillä.
Tutkijat keksivät kuitenkin tehokkaan keinon hävittää haitallisia soluja. Pian solusiirron jälkeen puolelle hiiristä alettiin antaa dasatinibia ja kversetiiniä. Jo kolmen päivän aikana vanhenneiden solujen määrä pieneni rajusti, eikä niitä vaivoja, joista hoitamattomat hiiret alkoivat kärsiä, syntynyt lääkityille hiirille lainkaan. Hoito vaikutti myös hiiriin siinä tapauksessa, että se aloitettiin vasta viiden viikon kuluttua solusiirrosta, jolloin terveys oli jo ehtinyt kehittyä huonoon suuntaan. Kahden viikon kuuri teki hiiristä niin terveitä ja elinvoimaisia, että niillä oli 36 prosenttia pienempi riski kuolla seuraavan vuoden aikana kuin niillä hiirillä, jotka jäivät ilman hoitoa.
Myönteiset tulokset rohkaisivat Mayoklinikan tutkijoita testaamaan samaa menetelmää potilailla, jotka sairastivat diabeteksen munuaissairautta. Sairastuneilla on tyypillisesti paljon vanhenneita soluja. Kaikki yhdeksän koehenkilöä ottivat kolmena päivänä suun kautta dasatinibia ja kversetiiniä. Sekä ennen viimeistä annosta että 11 päivää sen jälkeen heiltä otettiin veri-, iho- ja rasvakudosnäytteitä. Analyysien
kanssa. Niitä kutsutaan NAD+:N vahvistajiksi. Parhaiten tunnettuja vahvistajia ovat NR ja NMN. Kokeissa on saatu näyttöä NMN:N myönteisistä vaikutuksista sellaisiin vanhuuteen liittyvin sairauksiin kuin sydän- ja verisuonisairaudet, kakkostyypin diabetes ja Alzheimerin tauti. NR:N puolestaan on todettu voivan suojata ja pitää yllä hiirien kantasoluja ja pidentää niiden elämää.
Terveillä 55–79-vuotiailla miehillä ja naisilla tehdyn tutkimuksen mukaan 500 milligrammaa Nr:ää kahdesti päivässä kuuden viikon ajan nosti Nad+-tasoa 60 prosenttia ja pienensi sydänkohtauksen riskiä 25 prosenttia. Vielä ei ole kuitenkaan osoitettu pitävästi, että vahvistajia on turvallista käyttää iän karttuessa. Hiirikokeiden perusteella tiedetään, että aineet voivat voimistaa kehon tulehdustilaa. Vahvistajien sivuvaikutukset eivät kuitenkaan välttämättä anna aihetta pessimismiin, ja jo nyt kehitetään vahvistajien ja senolyyttisten aineiden seoksia, joilla ei ole terveyshaittoja.
Geenihoito antaa lisää elinpäiviä
Vuonna 2016 laboratoriohiirille siirrettiin geeni, joka ohjaa telomeraasi-entsyymin tuotantoa. Telomeraasi suojaa kromosomien päitä, telomeereja, solunjakautumisen aiheuttamilta vaurioilta. Mitä kauemmin dna pysyy suojassa, sitä hitaammin vanhennutaan. Muuntogeenisillä koe-eläimillä vanhenemisprosessit hidastuivat ja elinikä piteni 30 prosenttia.
Geenihoidon vaikutus ihmiseen puhuttaa tutkijoita. Vuonna 2015 yhdysvaltalaisen biotekniikka-alan yrityksen Biovivan johtaja Elizabeth Parrish sai ensimmäisenä ihmisenä kyseisen geenin kehoonsa. Vuoden kuluttua hän kertoi geenihoidon antaneen soluilleen 20 vuotta lisää elinaikaa.
Siirto tehtiin Kolumbiassa – Yhdysvaltojen terveysviranomaisten valvonnan ulkopuolella. Todennäköisesti kyseessä ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun Kolumbia mahdollisti kiistanalaisen nuorennuskuurin ottamisen. Yhdysvaltalainen bioyhtiö Libella Gene Therapeutics suunnittelee samanlaista toimintaa tässä Eteläamerikan maassa. Sen, joka tavoittelee nuorena pysymistä geenihoidon avulla, pitää olla hyvissä varoissa: kaikki kustannukset maksetaan omasta pussista, ja hinta kieppuu miljoonan euron tienoilla.
Voimalat pysähtyvät
Metformiini vaikuttaa solujen voimaloiden – mitokondrioiden – kalvojen kautta. Aine estää ATP:N tuotannon. Tällä runsasenergiaisella yhdisteellä on keskeinen osa kehon solujen energiansaannissa.