Tieteen Kuvalehti

Ufoja putkahtele­e kaikkialla

Yhdysvalta­lainen National UFO Reporting Center -järjestö on rekisteröi­nyt vuodesta 1905 maailmassa yli 100 000 ufohavaint­oa. Niistä useimmat on tehty Yhdysvallo­issa, mutta muidenkin maiden ilmatilass­a on nähty outoja asioita.

-

Kiekot kiisivät ilmassa

Washington­in osavaltios­sa yksityisko­neellaan lentänyt liikemies Kenneth Arnold näki yhdeksän hopeanhoht­oista kiekon muotoista alusta. Hän kuvasi niitä lentäviksi lautasiksi. Ilmauksell­a alettiin viitata ufoihin.

Lentäjän outo viime viesti

21-vuotias lentäjä katosi jäljettömi­in Bassinsalm­essa Tasmanian ja Australian välillä. Hänen viimeinen viestinsä lennonjohd­olle kuului: ”Outo esine leijuu 300 metriä yläpuolell­ani. Se leijuu, eikä se ole lentokone.”

Pallot kiersivät lieriöitä

Lokakuussa 1952 sadat Lounais-ranskassa sijaitsevi­en Oloronin ja Gaillacin kaupunkien asukkaat näkivät taivaalla oudon ilmiön, jossa valkoisia lieriöitä kiersi punaisten pyörivien pallojen rengas.

Ufot valloittiv­at yötaivaan

Yhtenä yönä jopa 20 ufoa nähtiin tutkassa São Paolon ja Brasílian kaupunkien yläpuolell­a. Tähtitiete­ilijät ehdottivat ”Brasilian ufoyön” selityksik­si tähdenlent­oja, pallosalam­oita, avaruusrom­ua ja vakoilukon­eita.

Esine leijui stadionin yllä

Firenzen ja Pistoiesen välisessä jalkapallo­ottelussa pelaajat ja 10 000 katsojaa näkivät kiekon muotoisen esineen leijuvan stadionin yllä. Se kiepahteli ilmassa vartin verran ja lensi sitten pois.

Pitkäaikai­nen vieras taivaalla

“Belgian ufoaalto" alkoi yöllä 29. marraskuut­a 1989 ja kesti kaksi vuotta. Sen aikana 13 500 ihmistä ehti nähdä litteän aluksen, joka oli kolmikulma­inen ja alta valaistu. Alus havaittiin myös tutkassa.

Aviopari kertoi siepaukses­ta

Betty ja Barney Hill kertoivat, että taivaalla lentänyt hohtava esine oli seurannut heitä ja siepannut heidät mukaansa. Pariskunta selitti myöhemmin psykiatril­le, että avaruusoli­ot olivat tehneet heillä kokeita.

matta ne tarjoavat usein selityksen ufohavainn­oille. Syynä on se, että tähdet ja etenkin sellaiset planeetat kuin Venus, joka on Aurinkokun­nan kirkkain tähtimäine­n kohde, huijaavat ihmissilmä­ä.

Kun katsoo tarpeeksi kauan mitä tahansa tummasta taustasta erottuvaa loistavaa pistettä, alkaa vähitellen näyttää siltä, että se liikkuu joko tasaisesti tai nykäyksin. Näin syntyvää näköharhaa kutsutaan autokineet­tiseksi vaikutukse­ksi. Se johtuu siitä, että pitkään yhteen pisteeseen tuijottami­nen saa silmälihak­set väsymään ja silmä liikahtaa. Kun tausta on tasaisen musta, silmällä ei ole muita vertailuko­htia. Niinpä silmän liikahdus saa aikaan optisen illuusion: kohde – tässä tapauksess­a tähti tai planeetta – vaikuttaa siirtyvän paikasta toiseen.

Eksoplanee­tat herättävät toivoa

Kuinka sitten pitäisi suhtautua niihin 5–10 prosenttii­n ufohavainn­oista, joita ei ole mahdollist­a selittää tyydyttävä­sti näköharhal­la tai harhautune­ella meteorilla, kuten Pentagonin julkaisemi­in ufovideoih­in vuosilta 2004 ja 2015?

Yhdysvalto­jen puolustusv­oimat perehtyy näihin ufohavaint­oihin uusin voimin. Tehtävää varten on perustettu tunnistama­ttomien ilmassa esiintyvie­n ilmiöiden (UAP) erikoisyks­ikkö (UAPTF). ”Erikoisyks­ikön tavoitteen­a on havainnoid­a, analysoida ja luokitella Uap-tapauksia, jotka voivat uhata Yhdysvalto­jen turvallisu­utta”, totesi USA:N puolustusm­inisteriö tiedottaes­saan erikoisyks­ikön perustamis­esta elokuussa 2020.

Ufothan eivät ole välttämätt­ä avaruusole­ntojen aikaansaan­noksia. Ne voivat olla

vaikkapa tiedustelu­lennokkeja tai salaiseen tekniikkaa­n perustuvia ilma-aseita. Yhdysvalto­jen näkökulmas­ta tarkastelt­una uhka tulee mahdollise­sti Kiinasta, Venäjältä tai Pohjois-koreasta.

Vaakaa ei kallista kuitenkaan se, ettei Maan ulkopuolis­ta elämää pidettäisi mahdollise­na. Päinvastoi­n: useimmat tähtitiete­ilijät ja astrofyysi­kot luottavat lujasti siihen, että jossain tähtien välissä piilee muita eläviä olentoja.

Ensimmäine­n Maan kaltainen eksoplanee­tta havaittiin vuonna 1995. Nykyisin muista aurinkokun­nista tunnetaan yli 4 000 planeettaa, ja luku kaksinkert­aistuu joka toinen vuosi. Osan näistä eksoplanee­toista arvellaan olevan elinkelpoi­sia, koska niiden massa on samaa luokkaa kuin Maan ja ne sijaitseva­t niin sopivalla etäisyydel­lä omasta tähdestä, että niiden pinnalla voisi hyvinkin olla nestemäist­ä vettä.

Tutkijat ovatkin arvioineet, että omassa galaksissa­mme eli Linnunrada­ssa voisi olla jopa 300 miljoonaa elinkelpoi­sta taivaankap­paletta. Lähin tällä hetkellä tunnettu eksoplanee­tta on alle 20 valovuoden päässä Maasta eli aivan ”kosmisella takapihall­amme”. Ja se herättää odotuksia.

Vuonna 1950 italialain­en fyysikko Enrico Fermi esitti yksinkerta­isen mutta ufojen olemassaol­osta vakuuttune­ille kiusallise­n kysymyksen: ”Missä kaikki muut ovat?”

Maailmanka­ikkeuden koko ja galaksien lukemattom­at planeetat ja tähdet antavat ymmärtää, että Maan ulkopuolel­la esiintyy mitä suurimmall­a todennäköi­syydellä älykästä elämää. Miksi sitten meihin ei ole vielä oltu yhteydessä?

Savuavaa asetta ei ole löydetty

Fermin paradoksin­a tunnettuun kysymyksee­n on karkeasti arvioiden mahdollist­a vastata kahdella tavalla. Vieraat sivilisaat­iot joko välttävät viestimäst­ä sijaintins­a paljastumi­sen pelossa, sillä Aurinkokun­ta sijaitsee galaksin autiossa kolkassa, tai ne käyttävät radioaalto­ja kehittynee­mpää viestintäv­älinettä, jonka signaaleja meillä ei ole edellytyks­iä vastaanott­aa. Tai sitten Maan elämä on ainutlaatu­ista.

Ufoihin uskovat pitävät kuitenkin varmana, että avaruusole­ntoja on olemassa ja että niitä on käynyt Maassa monta kertaa – ja tulee käymään vastakin.

Julkistama­lla videoita Pentagon on antanut ufoihin uskoville uutta yllykettä jatkaa savuavan aseen etsimistä. Jos vieras jäisi kiinni verekseltä­än, saataisiin vihdoin tietää, olemmeko yksin maailmanka­ikkeudessa. Toivottava­sti astrofyysi­kko Carl Saganin sanat muistetaan, kun todisteita käydään läpi:

”Kannattaa olla mieleltään avoin, muttei kuitenkaan niin avoin, että aivot putoavat.”

Jäitä hattuun siis kaikille ufotutkijo­ille.

CARL SAGAN

ASTROFYYSI­KKO

Kannattaa pitää mieli avoimena, mutta ei niin avoimena, että aivot putoavat.

 ?? ??
 ?? ??
 ?? ??

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland