Supernovan räjähdys luo uutta tähtipölyä
Planeetat ja elämän rakennusaineet koostuvat tähdissä syntyneestä pölystä.
MAAILMANKAIKKEUS Tähtipölyä leijuu avaruudessa Linnunradan tähtien välissä, ja tutkijoiden mukaan se muodostaa Maan kaltaisten kiviplaneettojen ja elämän rakennusaineet. Tutkijoille on kuitenkin ollut epäselvää, minkälaiset tähdet muodostavat pölyä ja miten.
Nyt ilmiötä tutkinut tähtitieteilijäryhmä uskoo löytäneensä aiemmin tuntemattoman tähtipölyn lähteen.
Cardiffin yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen tutkijoiden mukaan kyseessä on tietyntyyppinen supernova, joka on vuorovaikutuksessa ympäristössään olevien kaasujen kanssa.
Supernova on massiivinen tähden räjähdys, johon joidenkin tähtien elinkaari päättyy. Kuoleva tähti räjähtää, kun sillä ei ole ytimessään tapahtuvaan fuusioprosessiin enää jäljellä riittävästi alkuaineita, vetyä.
Tutkijat tarkkailivat Sn2018-supernovaa noin 300 miljoonan valovuoden päässä sijaitsevassa kierteisgalaksissa kolmen vuoden ajan räjähdyksen jälkeen. Tutkijoiden tarkkailema räjähdys syntyi kaksoistähtijärjestelmässä. Tutkimuksen mukaan supernovan aihettama paineaalto törmäsi joko toisesta tai molemmista tähdistä peräisin olevaan kosmiseen aineeseen synnyttäen uutta tähtipölyä.
Tarkkaillessaan supernovaa tutkijat havaitsivat sen valon himmenevän näkyvän valon alueella ja sen jälkeen kirkastuvan infrapuna-alueella, mikä oli osoitus pölyn muodostumisesta.
SN2018 osoittautui yhdeksi eniten pölyä tuottavista supernovista, mitä tähän mennessä on havaittu.
”Uusi Sn2018-tutkimuksemme osoittaa, että vain 1 041 päivää räjähdyksen jälkeen syntyi valtava, yhtä prosenttia Auringon massasta vastaava määrä kosmista pölyä”, sanoo professori Haley Gomez, Cardiffin yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen johtaja ja tutkimuksen pääkirjoittaja.