MUTAATIOIDEN TU­LOS­TA

Näy­täm­me ny­ky­ään sil­tä kuin näy­täm­me mo­nen mu­taa­tion tu­lok­se­na.

Tieteen Ytimessä 2018 - - Tutkimus -

Meil­lä on 98,8-pro­sent­ti­ses­ti yh­tei­set gee­nit sim­pans­sin kans­sa. Vaik­ka ero voi tun­tua pie­nel­tä, ky­se on kol­men mil­jar­din mer­kin se­kvens­sis­tä, jo­ka luo val­ta­vat mää­rät koo­dia. Meil­lä on li­säk­si pal­jon yh­teis­tä mui­den suu­rien api­noi­den kans­sa. Noin 10–15 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten ei ol­lut sim­pans­se­ja, go­ril­lo­ja ei­kä ih­mi­siä. Sil­loin eli mei­dän yh­tei­nen kan­tai­säm­me, jol­la oli tär­keä gee­ni ni­mel­tä RNF213. Gee­nin funk­tio­ta ei ole täy­sin mää­ri­tel­ty, mut­ta ny­kyih­mi­sel­tä löy­det­ty mu­taa­tio tuot­taa ah­taam­man kau­la­val­ti­mon. Suu­ri val­ti­mo var­mis­taa ai­vo­jen ha­pen­saan­nin, ja esi-isiem­me tä­män gee­nin muu­tos­ten us­ko­taan joh­ta­neen ve­ren suu­rem­paan vir­tauk­seen suur­ten api­noi­den kas­va­viin ai­voi­hin. Muil­le api­noil­le ei kui­ten­kaan kos­kaan ke­hit­ty­nyt ih­mi­sen älyk­kyyt­tä. Mei­dän kog­ni­tii­vi­siin ky­kyi­him­me on ai­ko­jen saa­tos­sa vai­kut­ta­nut usei­ta gee­ne­jä.

Ge­no­min alue, jo­ta sa­no­taan Hu­man Acce­le­ra­ted Re­gion 1:ksi (HAR), ke­hit­tyi pian sen jäl­keen, kun ih­mi­sen ja sim­pans­sin esi-isät oli­vat eron­neet omik­si haa­roik­seen vii­des­tä seit­se­mään mil­joo­naa vuot­ta sit­ten. Sen voi näh­dä neo­kor­tek­sis­ta, jon­ka ke­hi­tys on ta­pah­tu­nut ai­vo­jen osis­ta vii­mei­sim­pä­nä. Sim­pans­seil­la Har1-koo­din muo­dos­ta­vil­la mo­le­kyy­leil­lä on epä­or­ga­ni­soi­tu­nut ra­ken­ne, mut­ta ih­mi­sil­lä se näyt­tää api­lan­leh­del­tä. Tä­mä jär­jes­ty­neem­pi tai­pu­mus muuttaa mui­den gee­nien gee­niekspres­sio­ta ja ta­paa, jol­la ai­vom­me ke­hit­ty­vät.

Esi-isäm­me lo­pet­ti­vat myös gee­nin SRGAP2 ko­pioin­nin; neo­kor­tek­sin her­mo­so­lut pys­ty­vät sen an­sios­ta muo­dos­ta­maan vah­vem­pia yh­dis­tei­tä.

Muu­tok­set ovat sit­tem­min ak­ku­mu­loi­tu­neet gee­nis­sä FOXP2. Se liit­tyy kie­le­nop­pi­mis­ky­kyyn aut­ta­mal­la mei­tä muun­ta­maan dekla­ra­tii­vi­sen muis­tim­me (muis­tin asiois­ta ja ta­pah­tu­mis­ta) pro­se­du­raa­li­sek­si tai ta­val­li­sek­si muis­tik­si (tie­dos­ta­ma­ton pit­kä­ai­kais­muis­ti, jon­ka avul­la voim­me suo­rit­taa teh­tä­viä).

Myös lä­hi­su­ku­lai­sem­me nean­der­ta­li­nih­mi­set hyö­tyi­vät näis­tä kol­mes­ta ai­vo­mu­taa­tios­ta. Ai­na sii­tä läh­tien, kun esi-isäm­me er­ka­ni­vat noin 500 000– 600 000 vuot­ta sit­ten, useat gee­ni­muu­tok­set ovat an­ta­neet Ho­mo sa­pien­sil­le (eli meil­le ih­mi­sil­le) etu­lyön­tia­se­man. Yk­si niis­tä oli muu­tos gee­nis­sä AHR, jo­ka suo­jaa mei­tä myr­kyl­li­sil­tä si­vu­vai­ku­tuk­sil­ta. Toi­nen oli ko­pioi­tu­mi­nen gee­nis­sä AMY1, jo­ka koo­daa amy­laa­sia (ent­syy­mi ruo­kam­me si­säl­tä­män tärk­ke­lyk­sen pilk­ko­mi­sek­si).

Kaik­kien näi­den pien­ten, ai­ko­jen ku­lues­sa ta­pah­tu­nei­den ge­neet­tis­ten muu­tos­ten an­sios­ta pys­tym­me so­peu­tu­maan muut­tu­viin eli­no­lo­suh­tei­siin ja olem­me maa­il­man hal­lit­se­va la­ji.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.