Em­pa­tia­gee­nit

DNA voi rat­kais­ta, mi­ten hy­vin ih­mi­set osaa­vat tul­ki­ta tois­ten ih­mis­ten tun­tei­ta näi­den il­meis­tä.

Tieteen Ytimessä 2018 - - Sisältö -

Alan­sa suu­rin tutkimus yrit­tää löy­tää yh­tey­den suo­ri­tus­ten kog­ni­tii­vi­ses­sa em­pa­tia­tes­tis­sä ja ge­ne­tii­kan vä­lil­lä. Tä­hä­nas­ti­set tu­lok­set viit­taa­vat sii­hen, et­tä DNA vai­kut­taa ai­na­kin osit­tain ky­kyym­me ym­mär­tää mui­den aja­tuk­sia ja tun­tei­ta tul­kit­se­mal­la sil­mien il­mei­tä.

Ge­ne­tiik­kayh­tiö 23and­me:lle työs­ken­te­le­vä tut­ki­ja­ryh­mä on tun­nis­ta­nut kro­mo­so­min 3 ge­neet­ti­sen va­rian­tin, jo­ka liit­tyy ky­kyyn tul­ki­ta sil­mien il­mei­tä. 89 000 ih­mi­sel­le ym­pä­ri maa­il­maa teh­dys­sä tut­ki­muk­ses­sa käy­tet­tiin Sil­mä­tes­tik­si kut­sut­tua tes­tiä, jol­la mää­ri­tet­tiin yk­si­löi­den kog­ni­tii­vis­ta em­pa­tia­ky­kyä.

Kro­mo­so­mi 3:n pie­nin osa on osa gee­niä LRRN1 (Leuci­ne Rich Re­peat Neu­ro­nal 1), jo­ka oli tun­nis­tet­tu aiem­min sen mer­kit­tä­väs­tä roo­lis­ta her­mo­kes­kus ai­vo­juo­vios­sa. Ai­vo­jen tä­mä alue on osoit­tau­tu­nut tär­keäk­si em­pa­tial­le, ja uusi tutkimus näyt­tää osoit­ta­van, et­tä sa­ma ge­neet­ti­nen va­ri­aa­tio, jon­ka yh­dis­te­tään kor­kei­siin pis­tei­siin Sil­mä­tes­tis­sä li­sää myös ai­vo­juo­vion vo­lyy­miä.

Se on tär­keä as­kel eteen­päin neu­ro­tie­tees­sä, ja se li­sää pa­la­pe­liin uu­den pa­la­sen et­sit­täes­sä syi­tä vaih­te­luun kog­ni­tii­vi­ses­sa em­pa­tias­sa. Tutkimus tu­kee teo­ri­aa, et­tä em­pa­tia joh­tuu ge­ne­tii­kas­ta ja lap­suu­den­ai­kai­sis­ta ko­ke­muk­sis­ta. Työ­ryh­mä ha­lu­aa jat­kaa ai­heen pa­ris­sa, ja se suun­nit­te­lee tut­ki­mus­ta sii­tä, mi­ten nä­mä ge­neet­ti­set va­ri­aa­tiot toi­mi­vat ja mi­ten ne saa­vat ai­kaan ero­ja ih­mis­ten em­pa­tia­ky­vyk­kyy­des­sä.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.