Mik­si saam­me kra­pu­lan?

Tieteen Ytimessä 2018 - - Sisältö -

Val­mis juh­laan

Al­ko­ho­li­pi­toi­sia juo­mia on mo­nen­lai­sia. Oluel­la, vii­nil­lä ja pa­lo­vii­nal­la on eri al­ko­ho­li­pi­toi­suu­det, mut­ta mei­tä ei seu­raa­va­na aa­mu­na vä­sy­tä vain al­ko­ho­li­pro­sent­ti si­säl­lä pul­los­sa. Jois­sa­kin juo­mis­sa, ku­ten snap­seis­sa, on enem­män kon­ge­nee­re­ja. Ne ovat ai­nei­ta, jot­ka muo­dos­tu­vat käy­mi­sen ai­ka­na, ja nii­den on to­det­tu ai­heut­ta­van hai­tal­li­sia oi­rei­ta.

Ohut­suo­li

Lo­put 80 % nau­ti­tus­ta al­ko­ho­lis­ta imey­tyy ohut­suo­len kaut­ta. Se siir­tyy siel­tä ve­ren­kier­toon ja kul­keu­tuu ke­hon mui­hin eli­miin. Osa al­ko­ho­lis­ta ha­jo­aa suo­les­sa ent­syy­mien ja al­ko­ho­li­de­hydro­ge­naa­sin avul­la. Mie­hil­lä on tä­tä ent­syy­miä run­saas­ti. Ent­syy­mi muuttaa al­ko­ho­lin ase­tal­de­hy­dik­si, jo­ka on myr­kyl­li­nen yh­dis­te. Sa­maa ta­pah­tuu myös mak­sas­sa.

Rak­ko

Al­ko­ho­li on diu­reet­ti ja saa mei­dät virt­saa­maan enem­män. Nau­tit­tu al­ko­ho­li vai­kut­taa ai­vo­li­säk­kee­seen ja es­tää an­ti­diu­reet­ti­sen ke­mial­li­sen vies­tin­vie­jän, ADH:N muo­dos­tu­mis­ta. Tä­mä hor­mo­ni ai­heut­taa meil­le virt­saa­mi­sen tar­vet­ta ta­sai­sin vä­lia­join, mut­ta jos ADH:TA on vä­hem­män, käym­me ves­sas­sa jat­ku­vas­ti ja voim­me kui­vua.

Ai­vot

Kui­vu­mi­nen alen­taa ve­ren vo­lyy­miä, jol­loin ai­vo­jen ve­ren­saan­ti ale­nee. Alen­tu­nut ha­pen­saan­ti voi ai­heut­taa pään­sär­kyä. Tä­tä pään­sär­kyä voi­vat ai­heut­taa myös sy­to­kii­nit, jot­ka voi­vat myös ai­heut­taa vä­sy­myk­sen­tun­net­ta ja pa­hoin­voin­tia. Sy­to­kii­nit ovat hor­mo­nien kal­tai­sia sig­naa­li­mo­le­kyy­le­jä, jot­ka toi­mi­vat yleen­sä im­muu­ni­puo­lus­tuk­ses­sa, mut­ta tut­ki­muk­set ovat osoit­ta­neet, et­tä al­ko­ho­li saa im­muu­ni­puo­lus­tuk­sen tuot­ta­maan yli­mää­räis­tä sy­to­kii­niä.

Mak­sa

Mak­sa ha­jot­taa ve­ren al­ko­ho­lin muut­ta­mal­la sen ase­tal­de­hy­dik­si. Ase­tal­de­hy­di on myr­kyl­li­nen yh­dis­te, jo­ka lii­te­tään pa­hoin­voin­tiin ja ok­sen­ta­mi­seen. Ase­tal­de­hy­di ha­jo­te­taan lo­pul­ta etik­ka­ha­pok­si, mut­ta se, mi­ten kau­an myr­kyl­li­nen yh­dis­te säi­lyy eli­mis­tös­sä, vaih­te­lee ih­mi­ses­tä toi­seen. Joi­den­kin ky­ky muuttaa ase­tal­de­hy­diä etik­ka­ha­pok­si on hei­kom­pi kuin tois­ten, ja he voi­vat eri­tyi­sen huo­nos­ti seu­raa­va­na päi­vä­nä.

Vat­sa­lauk­ku Nau­ti­tus­ta

al­ko­ho­lis­ta siir­tyy vat­sa­lau­kun kaut­ta ve­ren­kier­toon noin 20 pro­sent­tia. Se, mi­ten no­peas­ti tä­mä ta­pah­tuu, riip­puu sii­tä, mi­tä juom­me, ja on­ko vat­sas­sa ruo­kaa. Al­ko­ho­li siir­tyy ve­ren­kier­toon no­peam­min, ja jos olet syö­nyt hy­vin en­nen sen naut­ti­mis­ta, se kes­tää kau­em­min.

Kui­vu­mi­nen

Sen li­säk­si, et­tä virt­saam­me enem­män kuin ta­val­li­ses­ti, kun ve­res­säm­me on eta­no­lia, me­ne­täm­me myös mo­nia tär­kei­tä elekt­ro­lyyt­te­jä, ku­ten ka­liu­mia ja nat­riu­mia. Nä­mä tär­keät suo­lat ja mi­ne­raa­lit pois­tu­vat eli­mis­tös­täm­me hies­sä ja virt­sas­sa. Nii­den puu­te ai­heut­taa pa­hoin­voin­tia, pään­sär­kyä ja vä­sy­mys­tä.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.