Eläi­nin­vaa­siot

Ih­mi­nen us­koo voi­van­sa hal­li­ta maa­pal­loa, mut­ta mi­tä ta­pah­tuu, kun eläi­met ot­ta­vat val­lan?

Tieteen Ytimessä 2018 - - Sisältö -

Ka­nii­ni­saa­ri Oku­nos­hi­ma, Ja­pa­ni

Näl­käis­ten ka­nii­nien lau­maa pa­ke­ne­mi­nen voi kuu­los­taa eris­kum­mal­li­sel­ta unel­ta, mut­ta se on tot­ta niil­le, jot­ka käy­vät pie­nel­lä Oku­nos­hi­man saa­rel­la Ja­pa­nis­sa.

Saa­rel­la elää sa­to­ja ka­ne­ja, mut­ta ku­kaan ei tie­dä, mi­ten ne pää­tyi­vät sin­ne. To­den­nä­köi­sim­min ka­nien esi-isät oli­vat saa­rel­la toi­sen maa­il­ma­so­dan ai­ka­na ol­leel­ta myrk­ky­kaa­su­teh­taal­ta ka­ran­nei­ta koe­ka­nii­ne­ja. Toi­sen teo­rian mu­kaan ne oli­vat ko­tie­läi­miä, jot­ka kou­lu­lai­set pääs­ti­vät kar­kuun 1970-lu­vul­la. Kun saa­rel­la ei ole luon­non­va­rai­sia pe­to­ja ja ka­nit li­sään­ty­vät no­peas­ti, nii­den kan­ta kas­voi sa­la­ma­vauh­tia. Ai­kui­nen naa­ras­ka­ni voi syn­nyt­tää uu­den poi­ku­een jo­ka kuu­kausi, ja emon ja sen jäl­ke­läis­ten las­ke­taan voi­van kas­vaa 50 000 ka­nin po­pu­laa­tiok­si vain kol­mes­sa vuo­des­sa. Se voi kuu­los­taa pal­jol­ta, mut­ta ka­nit ovat mo­nen pe­don ruo­ka­lis­tan yk­kös­koh­de, ja noin 80 % syn­ty­neis­tä poi­ka­sis­ta saa ta­val­li­ses­ti sur­man­sa pian syn­ty­män­sä jäl­keen. Oku­nos­hi­mal­ta tä­mä pe­to­jen ja saa­li­se­läin­ten ta­sa­pai­no puut­tuu, ja suu­ret ka­ni­par­vet pää­se­vät kan­soit­ta­maan si­tä.

Saa­ren ka­nit ovat epä­ta­val­li­sen roh­kei­ta. Vil­li­ka­nit ovat yleen­sä ar­ko­ja ja pa­ke­ne­vat pie­nim­mäs­tä syys­tä. Oku­nos­hi­man ke­syt ka­nit par­vei­le­vat kä­vi­jöi­den ym­pä­ril­lä yh­des­tä ja vain yh­des­tä syys­tä: ruo­ka. Näin suu­ri kan­ta pis­te­lee saa­ren luon­nol­li­sen kas­vil­li­suu­den no­peas­ti pos­keen­sa, ja herk­ku­ja tuo­vat tu­ris­tit ovat ute­liail­le pik­kuo­tuk­sil­le yk­sin­ker­tai­ses­ti ruo­an läh­de.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.