Tal­vi­so­ta

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

Suo­mea vas­taan käy­ty tal­vi­so­ta oli mas­sii­vi­sen pu­na-ar­mei­jan en­sim­mäi­nen suu­ri koe­tus Ve­nä­jän si­säl­lis­so­dan jäl­keen 1920-lu­vun alus­sa. Sen vä­li­tön syy oli, et­tä Neu­vos­to­liit­to ha­lusi suu­rem­paa so­ti­laal­lis­ta tur­val­li­suut­ta Bal­tian alu­eel­la. Bal­tian maat ja Suo­mi kuu­lui­vat v. 1939 sak­sa­lais-neu­vos­to­liit­to­lai­sen so­pi­muk­sen mu­kaan Neu­vos­to­lii­ton etu­pii­riin. Vi­ro pa­ko­tet­tiin al­le­kir­joit­ta­maan 28. syys­kuu­ta so­pi­mus, jo­ka sal­li Neu­vos­to­lii­ton si­joit­taa sin­ne jouk­ko­ja; Lat­via al­le­kir­joit­ti 5. lo­ka­kuu­ta ja Liet­tua 11. lo­ka­kuu­ta. Kai­kis­ta kol­mes­ta val­tios­ta tu­li käy­tän­nös­sä Neu­vos­to­lii­ton pro­tek­to­raat­te­ja. Myös Suo­mea pyy­det­tiin 5. lo­ka­kuu­ta luo­vut­ta­maan aluei­ta neu­vos­to­liit­to­lai­sen Le­nin­gra­din alu­een lä­hel­lä, jot­ta Neu­vos­to­liit­to voi­si pe­rus­taa uusia so­ti­las­tu­ki­koh­tia ja li­sä­tä maan toi­sek­si suu­rim­man kau­pun­gin tur­val­li­suut­ta. Suo­men hal­li­tus kiel­täy­tyi, ja vii­mei­sen ta­paa­mi­sen 9. mar­ras­kuu­ta jäl­keen Sta­lin an­toi lo­pul­li­sen käs­kyn so­ta­ret­kes­tä Suo­mea vas­taan. Ai­van ku­ten Sak­san sota Puo­laa vas­taan, tal­vi­so­ta­kin al­koi la­vas­te­tul­la hyök­käyk­sel­lä. Neu­vos­to­liit­to väit­ti, et­tä Mai­ni­lan ra­ja­seu­tu­ky­län mu­kaan ni­men­sä saa­neet "Mai­ni­lan lau­kauk­set" oli­vat suo­ma­lai­nen pro­vo­kaa­tio; to­del­li­suu­des­sa ne am­pui Neu­vos­to­lii­ton ty­kis­tö.

Sta­lin käyt­ti ta­pah­tu­mia te­ko­syy­nä ja kä­vi hyök­käyk­seen nel­jäl­lä ar­mei­jal­la: 7., 8., 9. ja 14. (li­säk­si myö­hem­min 13. ja 15.), ja 1 000 tan­kil­la Suo­men puo­lus­tus­ta vas­taan. 30. mar­ras­kuu­ta Hel­sin­kiä pom­mi­tet­tiin. Neu­vos­to­joh­to oli var­ma, et­tä Suo­mi val­lat­tai­siin yh­tä hel­pos­ti kuin Sak­sa oli val­lan­nut Puo­lan; tä­mä osoit­tau­tui kal­liik­si vää­rin­kä­si­tyk­sek­si. Suo­mi pys­tyi mo­bi­li­soi­maan vain kor­kein­taan 13 di­vi­sioo­naa puo­lus­ta­maan maa­ta; ei tank­ke­ja, erit­täin vä­hän len­to­ko­nei­ta ei­kä lä­hes lain­kaan pans­sa­rin­tor­jun­ta-asei­ta. Suo­ma­lai­sil­la oli kui­ten­kin etu­na ko­ke­mus tal­vi­so­dan­käyn­nis­tä. Val­koi­sis­sa lu­mi­pu­vuis­sa suk­sil­laan no­peas­ti lii­ku­tel­ta­vat ah­kiot täyn­nä am­muk­sia ja tar­vik­kei­ta ja tap­pa­van te­hok­kail­la Suo­mi-

ko­ne­ki­vää­reil­lä aseis­tau­tu­neet suo­ma­lais­so­ti­laat osoit­tau­tui­vat enem­män­kin kuin lu­ku­mää­räi­ses­ti yli­voi­mai­sen vi­hol­li­sen­sa ver­tai­sik­si. Tais­tel­les­saan tank­ke­ja vas­taan suo­ma­lai­set im­pro­vi­soi­vat par­run­pät­kil­lä ja sork­ka­rau­doil­la tu­ho­tak­seen tan­kit. He kek­si­vät myös täyt­tää la­si­pul­lot ben­sii­nil­lä ja kah­del­la ben­gaa­li­ti­kul­la ns. "Mo­lo­to­vin cock­tai­lik­si". Kun sel­lai­nen hei­tet­tiin tan­kin tai pans­sa­roi­dun ajo­neu­von pääl­le, vau­nu tu­hou­tui, mil­loin pa­la­va nes­te va­lui il­ma­not­toauk­koi­hin ja sy­tyt­ti moot­to­ri­ti­lan tu­leen.

Pu­na-ar­mei­ja hyök­kä­si Mannerheim-lin­jaa vas­taan Kar­ja­lan kan­nak­sel­la kuu­kau­den ajan. Se käyt­ti al­keel­lis­ta tak­tiik­kaa, jo­ka pääs­ti suo­ma­lai­sen jal­ka­väen tu­hoa­maan ko­ko­nai­sia ryk­ment­te­jä hy­vin suun­na­tun tyk­ki­tu­len teh­des­sä tan­kit toi­min­ta­ky­vyt­tö­mäk­si. Jot­kut suo­ma­lai­set ko­ne­ki­vää­riam­pu­jat ro­mah­ti­vat uu­pu­muk­ses­ta sur­mat­tu­aan ri­veit­täin ve­nä­läis­so­ti­lai­ta, jot­ka juok­si­vat suo­raan koh­ti puo­lus­tus­a­se­mia il­man suo­jaa tai lu­mi­pu­ku­ja. No­peas­ti ja ää­net­tö­mäs­ti liik­ku­vat suo­ma­lai­set mo­tit­ti­vat, tu­ho­si­vat ja ryös­ti­vät suu­rem­paa neu­vos­toar­mei­jaa pit­kin Suo­men itä­ra­jaa. Jou­lu­kuus­sa ja tam­mi­kuun alus­sa neu­vos­toar­mei­ja murs­kat­tiin Suo­mus­sal­men tais­te­lus­sa. Suo­ma­lai­set me­net­ti­vät 900 mies­tä, kun neu­vos­to­tap­piot nousi­vat 27 500 mie­heen.

Suo­ma­lais­ten­kin suo­ri­tus­ky­vyl­lä oli ra­jan­sa, ja hel­mi­kuus­sa pu­na-ar­mei­ja oli saa­nut huo­mat­ta­via vah­vis­tuk­sia ja se yrit­ti ke­hit­tää tais­te­lu­tak­tiik­kaan­sa. San­ka­ril­li­nen suo­ma­lai­nen 32 mie­hen vah­vuus ky­ke­ni tu­hoa­maan 4 000 ve­nä­läis­so­ti­las­ta, mut­ta lo­pul­ta yli­voi­ma kä­vi lii­an suu­rek­si. Maa­lis­kuun alus­sa neu­vos­to­jouk­ko­jen vah­vuus oli 30 di­vi­sioo­naa, 1 200 pans­sa­ri­vau­nua ja 2 000 len­to­ko­net­ta. Län­si­val­to­jen apua ko­ko so­dan ajan ha­ke­neet suo­ma­lai­set pyr­ki­vät myös rau­han­neu­vot­te­lui­hin neu­vos­to­joh­don kans­sa, ja ase­le­po as­tui voi­maan 13. maa­lis­kuu­ta.

Tais­te­lu­jen päät­tyes­sä pu­na-ar­mei­ja ei ol­lut on­nis­tu­nut mur­ta­maan suo­ma­lais­ten vii­meis­tä puo­lus­tus­lin­jaa. Eh­kä suo­ma­lais­ten tais­te­lu­ky­vys­tä vai­kut­tu­nee­na, eh­kä ha­lut­to­ma­na pää­ty­mään län­si­val­to­ja vas­taan, mi­kä­li näi­den tues­ta tu­li­si to­sia­sia, Sta­lin tyy­tyi ot­ta­maan alun pe­rin vaa­ti­man­sa alu­eet. Pie­ni alue kan­nak­sel­la ja jouk­ko Itä­me­ren saa­ria mak­soi neu­vos­to­liit­to­lai­sil­le n. 125 000– 270 000 mie­hen tap­piot. Suo­men 150 000 mie­hen ar­mei­jan tap­piot oli­vat 24 923 kaa­tu­nut­ta ja 43 000 haa­voit­tu­nut­ta. Neu­vos­to­lii­ton kan­sain­vä­li­nen mai­ne huo­no­ni en­ti­ses­tään, ja Neu­vos­to­liit­to sul­jet­tiin Kan­sain­lii­tos­ta of­fen­sii­vin­sa vuok­si.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.