Sak­sa hyök­kää län­teen

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

Sak­sa aloit­taa 10. tou­ko­kuu­ta 1940 sar­jan no­pei­ta ope­raa­tioi­ta alan­ko­maa­lai­sia, bel­gia­lai­sia ja rans­ka­lai­sia jouk­ko­ja vas­taan. Hit­ler oli ha­lun­nut hyö­kä­tä län­teen mar­ras­kuus­sa 1939, mut­ta huo­no sää oli es­tä­nyt yri­tyk­sen. Sak­san ase­voi­mat val­mis­te­li ke­vään ai­ka­na so­ta­ret­ken, jo­ka pe­rus­tui liit­tou­tu­nei­den jouk­ko­jen no­pe­aan ku­kis­ta­mi­seen pans­sa­ri- ja il­ma-aseel­la Ar­den­nien met­sän kaut­ta, mis­sä Rans­kan Ma­gi­not-lin­jan lin­noi­tuk­set oli­vat hei­koim­mil­laan. Os­a­puo­lien voi­ma­suh­teet pu­hui­vat län­si­liit­tou­tu­nei­den puo­les­ta di­vi­sioo­nien (144 ja 141), tyk­kien (13 974 ja 7 378) ja tank­kien (3 384 ja 2 445) lu­ku­mää­ris­sä. Hä­vit­tä­jä- ja pom­mi­ko­neet­kin oli­vat pa­pe­ril­la liit­tou­tu­nei­den eduk­si (3 562 ja 3 254), mut­ta se­kä rans­ka­lai­set et­tä bri­tit pi­ti­vät suu­ret il­ma­tais­te­lu­vah­vuu­det pois­sa tais­te­lu­ken­täl­tä puo­lus­taak­seen Rans­kan ja IsoB­ri­tan­nian omia aluei­ta.

Sak­sa­lais­ten no­pea ete­ne­mi­nen pe­rus­tui jouk­koon roh­kei­ta stra­te­gi­sia is­ku­ja ja liit­tou­tu­nei­den vir­hear­vioin­tei­hin. Län­nen suun­ni­tel­ma pe­rus­tui no­pe­aan jouk­ko­jen­siir­toon Bel­gi­aan ja Alan­ko­mai­hin Sak­san hyök­käys­tä vas­taan. Sak­sa­lais­jouk­ko­jen hyö­kät­tyä Alan­ko­mai­hin ja val­lat­tua bel­gia­lai­sen Eben Emae­lin lin­noi­tuk­sen en­sim­mäi­sel­lä on­nis­tu­neel­la il­ma­hyök­käyk­sel­lä 10. tou­ko­kuu­ta, liit­tou­tu­neet yrit­ti­vät­kin siir­tää jouk­ko­ja Be­ne­luxiin py­säyt­tääk­seen sak­sa­lais­ten ete­ne­mi­sen. Alan­ko­mai­den vas­ta­rin­ta murs­kat­tiin, ja bel­gia­lais­ten, brit­tien ja rans­ka­lais­jouk­ko­jen oli ve­täy­dyt­tä­vä muu­ta­man päi­vän pääs­tä. Suu­ria sak­sa­lai­sia hä­vit­tä­jien ras­kaas­ti tu­ke­mia pans­sa­ri­di­vi­sioo­nia oli liit­tou­tu­nei­den tie­tä­mät­tä koot­tu 12. tou­ko­kuu­ta Ar­den­nien met­sään, jo­ta Rans­kan so­dan­joh­to pi­ti käy­tän­nös­sä luok­seen­pää­se­mät­tö­mä­nä, ja ne oli­vat val­mii­na his­to­rial­li­seen lä­pi­mur­toon.

Ken­raa­li Kleis­tin joh­ta­mat Gu­de­ria­nin pans­sa­ri­di­vi­sioo­nat ylit­ti­vät Meuse­joen 13. tou­ko­kuu­ta Jun­kers Ju87-syök­sy­pom­mit­ta­jien ja suur­ten pom­mi­ko­nei­den vah­val­la tuel­la ja re­pi­vät au­ki ko­ko Rans­kan etu­lin­jan aja­mal­la vah­van kii­lan kah­den rans­ka­lai­sar­mei­jan vä­liin, ken­raa­li Hutzin­ge­rin 2. ja ken­raa­li Co­ra­pin 9. ar­mei­jan. "Se­da­nis­sa on iso on­gel­ma", 2. ar­mei­jan ko­men­ta­ja, evers­ti Lacail­le ra­por­toi. "On­gel­ma" sy­ve­ni hal­lit­se­mat­to­mak­si paok­si. Rans­kan etu­lin­ja lu­his­tui, ja sak­sa­lais­ko­men­ta­jat aloit­ti­vat on­nis­tu­neen ryn­nä­kön koh­ti ran­nik­koa toi­voen mo­tit­ta­van­sa

ja tu­hoa­van­sa kaik­ki jäl­jel­lä ole­vat liit­tou­tu­nei­den ar­mei­jat. Gu­de­ria­nin tan­kit saa­vut­ti­vat Ka­naa­lin ran­ni­kon Ab­be­vil­les­sä 19. tou­ko­kuu­ta.

Hei­dän ja lo­pul­li­sen voi­ton vä­lis­sä oli enää vain muu­ta­ma rans­ka­lais­ten ja brit­ti­jouk­ko­jen te­ke­mä vas­ta­hyök­käys. Ku­nin­gas luo­vut­ti 28. tou­ko­kuu­ta ur­hean Län­si-bel­gian puo­lus­tus­tais­te­lun jäl­keen. Alan­ko­maat oli an­tau­tu­nut 14. tou­ko­kuu­ta Rot­ter­da­min sa­ta­man voi­mak­kaan pom­mi­tuk­sen jäl­keen.

Sak­sa­lais­ten no­pea ete­ne­mi­nen nos­tat­ti pa­niik­kia rans­ka­lais­ten so­dan­joh­dos­sa. Brit­tien vah­vis­tuk­set myö­häs­tyi­vät, ja pää­osa brit­tien il­ma­voi­mis­ta oli jäl­leen IsoB­ri­tan­nias­sa puo­lus­ta­mas­sa maa­ta Sak­san mah­dol­li­sia il­ma­hyök­käyk­siä vas­taan. Wins­ton Churc­hill len­si 16. tou­ko­kuu­ta Pa­rii­siin, mis­sä hä­nel­le ker­rot­tiin, et­tei Rans­kal­la ol­lut lain­kaan re­ser­viä, jo­ka voi­si es­tää Sak­san ete­ne­mi­sen. Rans­kan pää­mi­nis­te­ri, Paul Rey­naud, ker­toi sa­ma­na päi­vä­nä Rans­kan par­la­men­tis­sa, et­tä vain ih­me voi­si pe­las­taa Rans­kan tap­piol­ta. Saar­to­ren­gas ki­ris­tyi brit­tien ja rans­ka­lais­ten jouk­ko­jen ym­pä­ril­lä Poh­joisRans­kas­sa, ja suun­ni­tel­ma­na oli yrit­tää pi­tää lin­jat Som­me­joel­la, jos­sa en­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan ve­ri­sin tais­te­lu oli käy­ty yli 20 vuot­ta ai­em­min. Brit­tien so­dan­joh­to päät­ti 23. tou­ko­kuu­ta et­tä sota Rans­kas­sa oli hä­vit­ty, ja val­mis­tau­tui jät­tä­mään liit­to­lai­sen­sa. Brit­ti­jouk­ko­jen evakuointi poh­jois­rans­ka­lai­ses­ta Dun­kerquen sa­ta­mas­ta al­koi 27. tou­ko­kuu­ta. Rans­kan oli jat­ket­ta­va tais­te­lua yk­sin.

ALLA: Jun­kers JU87B "Stu­ka" oli tun­ne­tuin sak­sa­lai­nen syök­sy­pom­mit­ta­ja, ja si­tä käy­tet­tiin tu­hoi­san te­hok­kaas­ti Sak­san sa­la­ma­so­das­sa länt­tä vas­taan. Te­hok­kuu­den edel­ly­tys oli kui­ten­kin täy­del­li­nen il­ma­her­ruus, ku­ten tais­te­lu Iso-bri­tan­nias­ta osoit­ti, kosk

YLLÄ: Rot­ter­da­min kau­pun­kia mat­to­pom­mi­tet­tiin ras­kaas­ti Sak­san maa­jouk­ko­jen am­pu­mas­ta pu­nai­ses­ta va­lo­ra­ke­tis­ta huo­li­mat­ta 14. tou­ko­kuu­ta, jol­loin 800 ih­mis­tä kuo­li ja 78 000 me­net­ti ko­tin­sa.

VA­SEM­MAL­LA: Rans­kan ras­kas ty­kis­tö am­puu Ma­gi­not-lin­jal­la 16. tou­ko­kuu­ta 1940.

VA­SEM­MAL­LA: Sak­sa­lai­nen ar­mei­jan mars­si­kom­pas­si, jo­ta käy­tet­tiin siir­ryt­täes­sä län­teen. Äi­ti vie lap­si­aan tur­vaan hei­dän me­ne­tet­ty­ään ko­tin­sa Bel­gian mie­hi­tyk­ses­sä 1940.

OI­KEAL­LA: Ro­y­al Fusi­lier­sin mies­ten ke­vyt ko­ne­ki­vää­ria­se­ma rin­ta­mal­la Saint François Lac­roix'ssa 3. tam­mi­kuu­ta 1940. Tou­ko­kuus­sa 1940 Rans­kanBel­gian ra­jal­la oli 394 165 brit­tien siir­to­jouk­ko­jen so­ti­las­ta. Heis­tä 237 319 oli etu­lin­jas­sa. VA­SEM­MAL­LA: Pans­sa

YLLÄ: Ken­raa­li Rom­mel, 7. pans­sa­ri­di­vi­sioo­nan ko­men­ta­ja, ja hä­nen esi­kun­tan­sa val­mis­te­le­vat ete­ne­mis­tään Rans­kan hal­ki tou­ko­kuus­sa 1940. Hei­dät tun­net­tiin "Aa­ve­di­vi­sioo­na­na" hyök­käys­no­peu­ten­sa vuok­si.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.