Rans­ka lu­his­tuu

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

Bel­gian an­tau­tu­mi­nen ja brit­tien evakuointi Dun­kerques­ta jät­ti­vät Rans­kan tais­te­le­maan lä­hes yk­sin sak­sa­lais­ten ete­ne­mis­tä vas­taan. Ken­raa­li Maxi­me Wey­gand, jo­ka seu­ra­si ken­raa­li Ga­me­li­nia 19. tou­ko­kuu­ta, or­ga­ni­soi im­pro­vi­soi­dun puo­lus­tus­lin­jan Som­me- ja Ais­ne­jo­kien var­teen, mis­sä oli näh­ty suu­ria tais­te­lu­ja en­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan ai­ka­na. Sak­san ar­mei­ja jär­jes­tyi uu­del­leen kah­dek­si pää­jou­kok­si pans­sa­rei­ta, joi­ta joh­ti­vat von Kleist ja Guderian, ja hyök­kä­si Wey­gand-lin­jal­le 5. ja 9. ke­sä­kuu­ta. Sak­sa­lais­jou­kot pää­si­vät Pa­rii­sin itä­reu­na­mil­le vain muu­ta­man päi­vän kii­vai­den tais­te­lu­jen jäl­keen. Pää­kau­pun­ki ju­lis­tet­tiin avoi­mek­si kau­pun­gik­si, ja 14. ke­sä­kuu­ta Sak­san ar­mei­ja mars­si lä­hes tyh­jil­le ka­duil­le.

Rans­kan hal­li­tus oli paen­nut Tour­siin, jon­ne Churc­hill len­si en­sin 11. ke­sä­kuu­ta yrit­tä­mään Rans­kan vas­ta­rin­nan ko­koa­mis­ta, ja sit­ten Bor­deaux'hon. Tu­han­net pa­rii­si­lai­set pa­ke­ni­vat sak­sa­lais­ten saa­pu­mis­ta edel­tä­vi­nä päi­vi­nä au­toil­la, ju­nil­la tai jal­kai­sin: tä­mä tul­tiin tun­te­maan ni­mel­lä "l'exo­de", kan­san­vael­lus.

Vas­ta­rin­ta al­koi mu­ren­tua Pa­rii­sin me­net­tä­mi­sen jäl­keen, vaik­ka suu­ria osia Rans­kan ar­mei­jas­ta ja huo­mat­ta­vaa mää­rää maan kau­pun­ke­ja ei ol­lut vie­lä lyö­ty. Sak­sa­lais­tan­kit ete­ni­vät vauh­dil­la ja saa­pui­vat Bres­tiin At­lan­tin ran­ni­kol­la 19. ke­sä­kuu­ta, Nan­te­siin 20. ke­sä­kuu­ta ja Bor­deaux'hon 25. ke­sä­kuu­ta, jol­loin Rans­kan hal­li­tuk­sen 17. hei­nä­kuu­ta pyy­tä­mä ja vii­si päi­vää myö­hem­min al­le­kir­joi­tet­tu ase­le­po as­tui vih­doin voi­maan. Rans­kan itä­puo­lel­la Ma­gi­not­lin­ja mur­ret­tiin usei­den kau­pun­kien koh­dal­la sak­sa­lais­ten kään­tyes­sä ete­lään saar­ta­maan si­tä, mi­tä ken­raa­li Pré­ta­lat'n ko­men­ta­mas­ta Rans­kan 2. ar­mei­ja­ryh­mäs­tä oli jäl­jel­lä. Rans­kan jou­kot jou­tui­vat an­tau­tu­maan vai­heit­tain, mut­ta 22. hei­nä­kuu­ta men­nes­sä rans­ka­lais­ten vas­ta­rin­ta Sak­saa vas­taan oli päät­ty­nyt.

Sen si­jaan Rans­kan-ita­lian ra­jal­la so­ta­toi­met jat­kui­vat. Mus­so­li­ni ju­lis­ti so­dan Rans­kal­le ja Iso-bri­tan­nial­le 10. hei­nä­kuu­ta in­nok­kaa­na saa­vut­ta­maan omia etu­ja rau­han­so­pi­muk­ses­sa. 11 päi­vää myö­hem­min 22 ita­lia­lais­ta di­vi­sioo­naa, yh­teen­sä 300 000 mies­tä, hyök­kä­si Ete­lä-rans­kaan, jos­sa nii­tä py­säyt­ti vain kuusi rans­ka­lais­di­vi­sioo­naa, noin 85 000 mies­tä; siir­rot ken­raa­li Ol­rys'n jouk­koi­hin poh­joi­seen sak­sa­lai­sia vas­taan oli­vat hei­ken­tä­neet rans­ka­lais­ten ri­ve­jä tun­tu­vas­ti. Kun tais­te­lu­ja oli käy­ty nel­jä päi­vää, ita­lia­lai­set oli­vat saa­vut­ta­neet tus­kin mi­tään muu­ta kuin pys­tyt­tä­neet puo­lus­tuk­sen vai­keas­sa maas­tos­sa. Ita­lia­lais­so­ti­lai­ta kaa­tui 1 258 ja haa­voit­tui 2 631; vain 20 rans­ka­lais­so­ti­las­ta kuo­li ja 84 haa­voit­tui. 24. ke­sä­kuu­ta al­le­kir­joi­tet­tu ase­le­po päät­ti ly­hyen, tar­koi­tuk­set­to­man ja vail­le kun­ni­aa jää­neen so­ta­ret­ken. Tais­te­lu poh­jois­ran­ni­kos­ta mak­soi Rans­kal­le n. 90 000 kuol­lut­ta ja 1,9 mil­joo­nan mie­hen me­ne­tyk­sen so­ta­van­geik­si; sak­sa­lais­ten tap­piot oli­vat 29 640 kuol­lut­ta ja 163 000 haa­voit­tu­nut­ta.

Tois­ten rans­ka­lais­ten sota jat­kui ase­le­von ul­ko­puo­lel­la. Rans­kan pää­mi­nis­te­ri oli ni­mit­tä­nyt nuo­ren ken­raa­li Char­les de Gaul­len sota-asioi­den ali­val­tio­sih­tee­rik­si 6. ke­sä­kuu­ta. Hän ha­lusi jat­kaa tais­te­lua ja pyr­ki liit­tou­tu­maan Churc­hil­lin kans­sa

kah­den maan unio­nik­si 16. ke­sä­kuu­ta; Churc­hill tu­ki unio­nia. Rans­kan hal­li­tus kiel­täy­tyi lii­tos­ta, mut­ta de Gaul­le pa­ke­ni Rans­kas­ta RAF:N ko­nees­sa ja pi­ti 18. ke­sä­kuu­ta Lon­toos­sa his­to­rial­li­sen ve­too­muk­sen­sa "va­paal­le Rans­kal­le" tais­te­lun jat­ka­mi­sek­si sak­sa­lais­ta vi­hol­lis­ta vas­taan. De Gaul­le pe­rus­ti yh­des­sä muu­ta­man Englan­tiin ko­koa­man­sa tu­ki­jan kans­sa Va­paan Rans­kan jou­kot 7. elo­kuu­ta; nii­hin kuu­lui vain 2 240 up­see­ria ja so­ti­las­ta. Mar­salk­ka Pé­tai­nin hil­jat­tain ni­mi­tet­ty Vic­hyn hal­li­tus ju­lis­ti hei­dät maan­pet­tu­rik­si, mut­ta heis­tä tu­li ydin jou­koil­le, jot­ka saa­vut­tai­si­vat suu­ren tais­te­lu­vah­vuu­den myö­hem­min so­dan ai­ka­na.

ALLA: Rans­kan jal­ka­vä­ki an­tau­tuu ete­ne­väl­le sak­sa­lai­sar­mei­jal­le ke­sä­kuus­sa 1940. Sa­dat­tu­han­net rans­ka­lai­set so­ta­van­git jou­tu­vat myö­hem­min pak­ko­työ­hön Sak­san so­ta­pon­nis­tus­ten hy­väk­si. OI­KEAL­LA: Rans­ka­lai­nen pans­sa­ri­mii­na.

YLLÄ: Rans­ka­lai­nen Char B-tank­ki to­si­toi­mis­sa tais­te­lus­sa Rans­kas­ta tou­ko­kuus­sa 1940.

ALLA: Hit­ler sei­soo Eif­fel-tor­nin edes­sä Troca­de­rol­la, Pa­rii­sis­sa, ai­noal­la vie­rai­lul­laan val­loi­tet­tuun kau­pun­kiin 28. ke­sä­kuu­ta 1940. Hä­nen sa­not­tiin ole­van iloi­nen, et­tä Pa­rii­si oli an­tau­tu­nut pom­mi­tus­ten va­hin­goit­ta­mat­ta ark­ki­teh­tuu­ria. YLLÄ: Rans­ka­lai

Ase­le­po­lin­ja, 22. ke­sä­kuu­ta Sak­san mie­hi­tyk­sen ja Vic­hy-rans­kan ra­ja 5. ke­sä­kuu­ta 13. ke­sä­kuu­ta 17. ke­sä­kuu­ta Rin­ta­ma­lin­jat

YLLÄ: Ken­raa­li Char­les de Gaul­le kir­joi­tus­pöy­tän­sä ää­res­sä Lon­toos­sa n. 1940. Hän pa­ke­ni Rans­kas­ta eva­kuoin­nin ai­ka­na, ja brit­ti­hal­li­tus tun­nus­ti hä­net Va­paan Rans­kan jouk­ko­jen joh­ta­jak­si 28. ke­sä­kuu­ta 1940. Hän osal­lis­tui 1940 yri­tyk­seen val­la­ta Da­kar Lä

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.