Kol­men val­lan so­pi­mus

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

En­nen so­dan puh­kea­mis­ta 1939 Sak­sa, Ja­pa­ni ja Ita­lia liit­tou­tui­vat An­ti­ko­min­tern­so­pi­muk­sel­la, jon­ka Ja­pa­ni ja Sak­sa al­le­kir­joit­ti­vat mar­ras­kuus­sa 1936 ja jo­ka as­tui voi­maan Ita­lias­sa vuo­si myö­hem­min. Nii­tä ei yh­dis­tä­nyt vain kom­mu­nis­min­vas­tai­suus, vaan myös yh­tei­nen si­tou­tu­mi­nen val­lit­se­van kan­sain­vä­li­sen jär­jes­tel­män uu­dis­ta­mi­seen hei­dän mie­lei­sek­seen. Sak­san-neu­vos­to­lii­ton so­pi­mus elo­kuus­sa 1939 pai­not­ti vah­vas­ti kol­men val­lan vä­li­siä suh­tei­ta, mut­ta vuo­si myö­hem­min, Ita­lian so­dan­ju­lis­tuk­sen liit­tou­tu­neil­le 10. ke­sä­kuu­ta 1940 jäl­keen, kaik­ki kol­me val­tio­ta neu­vot­te­li­vat "ak­se­lin" vah­vis­ta­van so­pi­muk­sen, jo­ka liit­ti kaik­ki kol­me yh­tei­seen asi­aan. So­pi­mus neu­vo­tel­tiin To­kios­sa, mut­ta al­le­kir­joi­tet­tiin Ber­lii­nis­sä 27. syys­kuu­ta 1940. Kol­men val­lan so­pi­mus, ku­ten si­tä alet­tiin ni­mit­tää, vah­vis­ti, et­tä Eu­roop­pa oli Sak­san ja Ita­lian luo­man uu­den jär­jes­tyk­sen aluet­ta, kun taas Ja­pa­ni oli va­paa luo­maan uu­den jär­jes­tyk­sen Itä-aa­si­aan. Kaik­ki kol­me si­tou­tui­vat kes­ki­näis­a­puun, jos nii­hin hyök­käi­si kol­mas os­a­puo­li, jo­ka ei ol­lut jo mu­ka­na so­das­sa. Tä­mä ar­tikla oli tar­koi­tet­tu USA:N uh­kaa vas­taan, ei­kä sen ol­lut tar­koi­tus vai­kut­taa suh­tei­siin Neu­vos­to­liit­toon. Ja­pa­ni toi­voi voi­van­sa käyt­tää so­pi­mus­ta neu­vot­te­lu­valt­ti­na USA:N kans­sa, mut­ta

se vain vah­vis­ti län­nen nä­ke­myk­sen, et­tä kol­me val­tio­ta pyr­ki­vät vaa­ral­li­seen maa­il­man­jär­jes­tyk­sen täy­del­li­seen mul­lis­ta­mi­seen.

So­pi­muk­sen oli tar­koi­tus joh­taa lä­hem­pään yh­teis­työ­hön, ja pon­nis­te­lu­ja teh­tiin har­vi­nais­ten raa­ka-ai­nei­den lä­het­tä­mi­sek­si Aa­sias­ta Eu­roop­paan ja so­ti­las­ka­lus­ton ja teol­li­suus­tuot­tei­den toi­mit­ta­mi­sek­si Ja­pa­niin. Tä­mä osoit­tau­tui vai­keak­si kau­pan­teok­si, ja so­ti­las­ka­lus­ton kul­je­tuk­set Eu­roo­pan ja Ja­pa­nin vä­lil­lä ta­pah­tui­vat pit­kiä ja vaa­ral­li­sia reit­te­jä pit­kin. Ja­pa­ni toi­voi saa­van­sa edis­ty­nei­tä sak­sa­lai­sia tut­ki­mus­sa­lai­suuk­sia, mut­ta tär­keim­piä, ku­ten

polt­to­öl­jyn val­mis­tus hiii­les­tä, lä­he­tet­tiin vas­ta so­dan vii­mei­si­nä kuu­kausi­na. So­ti­laal­lis­ta tai stra­te­gis­ta yh­teis­työ­tä ei ol­lut juu­ri lain­kaan, ei­kä sel­lai­sia kor­kean ta­son esi­kun­ta­joh­to­ryh­miä kuin brit­ti­läis-ame­rik­ka­lai­nen so­ti­las­joh­ta­jien ryh­mä (Com­bi­ned Chiefs of Staff). Hit­le­ril­le so­pi, et­tä Mus­so­li­ni laa­jen­si Vä­li­me­rel­lä ja Af­ri­kas­sa ja Ja­pa­ni ra­joit­ti brit­te­jä ja ame­rik­ka­lai­sia Kau­koi­däs­sä, mut­ta tär­keim­mät stra­te­gi­set tai so­ti­laal­li­set pää­tök­set teh­tiin kus­sa­kin kol­mes­sa val­tios­sa toi­sis­ta riip­pu­mat­ta.

So­pi­mus­ta laa­jen­net­tiin seu­raa­vien kuu­kausien ai­ka­na Sak­san liit­to­lai­siin Eu­roo­pas­sa. Un­ka­ri liit­tyi 20. mar­ras­kuu­ta 1940, Ro­ma­nia ja Slo­va­kia, jot­ka oli­vat jo lä­hei­sis­sä si­dok­sis­sa Sak­saan kaup­pa­ja so­ti­las­so­pi­muk­sin, al­le­kir­joit­ti­vat 23. ja 24. mar­ras­kuu­ta. Sak­san neu­vot­te­li­jat pi­ti­vät avoin­na Neu­vos­to­lii­ton mah­dol­li­suu­den liit­tyä so­pi­muk­seen yh­te­nä Eu­roo­pan re­vi­sio­nis­tis­ta val­tiois­ta, ja Mo­lo­to­vin vie­rai­lul­la Ber­lii­nis­sä 12. mar­ras­kuu­ta 1940 kes­kus­tel­tiin hin­nas­ta, jon­ka Neu­vos­to­liit­to toi­voi saa­van­sa jat­ku­vas­ta yh­teis­työs­tä. Sak­sa­lais­ten asen­ne oli va­rau­tu­nut Mo­lo­to­vin vii­tat­tua Neu­vos­to­lii­ton toi­vei­siin hal­li­ta Tur­kin so­ta­voi­mia ja tu­ki­koh­tia Bul­ga­rias­sa ja mah­dol­li­seen toi­min­ta­va­pau­teen Ira­nis­sa. Mo­lo­tov pa­la­si Mos­ko­vaan, ja pian tä­män jäl­keen Hit­ler vah­vis­ti jo kau­an val­mis­tel­lut suun­ni­tel­mat hyök­käyk­ses­tä Neu­vos­to­liit­toon myö­häis­ke­vääl­lä 1941. Hit­ler ym­mär­si, et­tei Neu­vos­to­lii­ton yk­sin­ker­tai­nen so­vit­ta­mi­nen maailman kol­mi­ja­koon ol­lut mah­dol­lis­ta. Bul­ga­ria liit­tyi so­pi­muk­seen 1. maa­lis­kuu­ta 1941. Ju­gos­la­via, jo­ka oli Ro­ma­nian ta­voin kaup­pa­so­pi­muk­sil­la si­dok­sis­sa Sak­saan al­le­kir­joit­ti lo­puk­si 25. maa­lis­kuu­ta, mut­ta ar­mei­ja syr­jäyt­ti si­jais­hal­lit­si­ja Pau­lin vain kak­si päi­vää myö­hem­min, ja nuo­ri ku­nin­gas Pie­ta­ri ot­ti kruu­nun.

Työ eu­roop­pa­lais-aa­sia­lai­sen uu­den jär­jes­tyk­sen luo­mi­sek­si al­koi to­den teol­la ke­sä­kuus­sa 1941 Sak­san ja sen liit­to­lais­ten hyö­kä­tes­sä Neu­vos­to­liit­toon ja Ja­pa­nin päät­täes­sä so­das­ta USA:TA vas­taan jou­lu­kuus­sa. Vaik­ka Ja­pa­ni hyök­kä­si Ame­rik­kaan ei­kä ol­lut hyök­käyk­sen uh­ri, se­kä Sak­sa et­tä Ita­lia rea­goi­vat Ja­pa­nin hyök­käyk­seen ju­lis­ta­mal­la so­dan Usa:lle. Kol­me val­taa ta­voit­te­li­vat voit­toa: Ja­pa­ni pi­täi­si Ame­ri­kan pois­sa Eu­roo­pas­ta, ja Sak­sa pi­täi­si Neu­vos­to­lii­ton pois­sa Ja­pa­nis­ta kaik­kien val­loit­taes­sa it­sel­leen uusia aluei­ta ja muo­va­tes­sa uusik­si maailman po­liit­ti­sen kar­tan.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.