Bis­marc­kin upo­tus

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

Kaik­ki mer­kit so­dan en­sim­mäi­sen 18 kuu­kau­den ai­ka­na ker­toi­vat, et­tä uu­det il­ma­voi­mat oli­vat hei­ken­tä­neet lai­vas­ton pe­rin­teis­tä mer­ki­tys­tä. Sak­san lai­vas­to pi­ti kui­ten­kin kiin­ni suu­ris­ta tais­te­lu­lai­vois­ta ja jät­ti ra­ken­ta­mat­ta len­to­tu­kia­luk­sia, jot­ka oli­vat vält­tä­mät­tö­miä pin­ta-alus­ten te­hok­kaas­sa suo­jauk­ses­sa. Sak­san suu­rin ja mo­der­nein tais­te­lu­lai­va oli 41 000 ton­nin Bis­marck, jo­ka las­ket­tiin ve­sil­le 14. hel­mi­kuu­ta 1939 ja val­mis­tui 24. elo­kuu­ta 1940. Lai­vaa oli kaa­vail­tu At­lan­tin kaup­pa­so­taan, ja se nä­kyi sen suun­nit­te­lus­sa: suu­ri kan­si­le­veys voi­mak­kaa­seen me­ren­käyn­tiin ja suu­ret polt­toai­ne­säi­liöt. At­lan­tin toi­min­taan koo­di­ni­mel­lä ope­raa­tio Rheinü­bung kuu­lui­vat tais­te­lu­ris­tei­li­jät Sc­harn­horst ja Gnei­se­nau ja uusi tais­te­lu­lai­va Tir­pitz, mut­ta kak­si en­sim­mäis­tä oli­vat vau­rioi­tu­neet tai kor­jat­ta­va­na, ja Tir­pitz oli etu­pääs­sä koea­jol­la lo­pul­lis­ta val­miik­si ra­ken­ta­mis­ta var­ten. Al­ku­pe­räi­nen vah­vuus oli­si ol­lut pe­lot­ta­va lai­vas­to, mut­ta lo­pul­ta Bis­marck läh­ti sa­ta­mas­ta 18. tou­ko­kuu­ta 1941 vain ras­kas ris­tei­li­jä Prinz Eu­gen mu­ka­naan.

Ope­raa­tion ko­men­ta­jal­la, va­ra-ami­raa­li Lüt­jen­sil­lä, oli epäi­lyk­sen­sä sen to­teut­ta­mis­kel­poi­suu­des­ta, mut­ta hän nou­dat­ti mää­räyk­siä kir­jai­mel­li­ses­ti erot­ta­mi­sen pe­los­ta, ku­ten hä­nen edel­tä­jäl­leen, va­ra-ami­raa­li Wilhelm Mars­hal­lil­le, oli käy­nyt tä­män kiel­täy­tyes­sä nou­dat­ta­mas­ta käs­kyä. Bri­tit sai­vat va­roi­tuk­sen toi­min­nas­ta Ult­ra-tie­dus­te­lul­ta ja ruot­sa­lai­sis­ta ja nor­ja­lai­sis­ta läh­teis­tä. Spir­fi­re-

tie­dus­te­lu­ko­ne ha­vait­si lai­van Ber­ge­nis­sä, mut­ta kos­ke­tus saa­tiin vas­ta 23. tou­ko­kuu­ta, kun sak­sa­lai­syk­si­köt tu­li­vat Tans­kan­sal­meen Is­lan­nin ja Grön­lan­nin vä­lis­sä, ja tut­kal­la va­rus­tet­tu ras­kas ris­tei­li­jä, HMS Nor­folk pai­kal­lis­ti sen. Alus­ta var­jos­tet­tiin, kun­nes ras­kaat brit­ti­ris­tei­li­jät oli­vat val­mii­ta. Ai­kai­sin tou­ko­kuun 24. päi­vän aa­mu­na saa­pui 1941 brit­tien tais­te­lu­lai­va Prince of Wa­les, jo­ta seu­ra­si va­ra-ami­raa­li Lance­lot Hol­lan­din ko­men­ta­ma tais­te­lu­ris­tei­li­jä Hood. Hood oli vain muu­ta­mas­sa mi­nuu­tis­sa saa­nut osu­man tar­kas­ta tyk­ki­tu­les­ta, ja kel­lo 06.00 se rä­jäh­ti ja up­po­si kol­mes­sa mi­nuu­tis­sa ja me­net­ti kol­mea lu­kuun ot­ta­mat­ta ko­ko 1418 hen­gen mie­his­tön­sä. Bis­marc­kin kap­tee­ni Lin­de­mann ha­lusi seu­ra­ta myös suu­ria vau­rioi­ta saa­nut­ta Prince of Wa­le­sia ja upot­taa sen, mut­ta Lütjens nou­dat­ti oh­jei­taan ol­la hyök­kää­mät­tä ras­kai­ta vi­hol­li­syk­si­köi­tä vas­taan ja vaa­ti jat­kaa eteen­päin. Myös Bis­marck oli vau­rioi­tu­nut: pää­tut­ka oli tu­hou­tu­nut ja öl­jy­säi­liöt vuo­ti­vat, mi­kä pa­kot­ti sen vä­hen­tä­mään no­peu­den 20 sol­muun. Prinz Eu­gen jat­koi At­lan­til­le Bis­marc­kin läh­ties­sä ete­lään Saint-nazai­reen Rans­kan ran­ni­kol­la vält­tä­mät­tö­miin kor­jauk­siin.

Bri­tit var­jos­ti­vat tais­te­lu­lai­vaa, mut­ta Bis­marc­kin äkil­li­nen kään­nös har­haut­ti seu­raa­jat, ja ne me­net­ti­vät kos­ke­tuk­sen. Brit­tien nap­paa­ma, vain Lüt­jen­sin vaa­ti­muk­ses­ta – vas­toin Lin­de­man­nin neu­voa – lä­he­tet­ty ra­dio­vies­ti an­toi bri­teil­le vih­jeen aluk­sen olin­pai­kas­ta. Mut­ta ta­kaa-aja­va tais­te­lu­lai­va King Geor­ge V ar­vioi si­jain­nin vää­rin, ja sak­sa­lai­sa­lus jat­koi lä­hem­mäs Rans­kas­ta tu­le­vaa il­ma­suo­jaa ja hä­vit­tä­jä­tu­kea. Mut­ta 26. tou­ko­kuu­ta ran­nik­ko­val­von­nan Ca­ta­li­na-ve­si­ta­so sai Bis­marc­kin nä­ky­viin­sä, ja 21.00 len­to­tu­kia­luk­sen Sword­fish-tor­pe­do­ko­ne sai aluk­seen yh­den osu­man, jo­ka va­hin­goit­ti pe­rä­sin­tä. Aa­mul­la 27. tou­ko­kuu­ta brit­ti­läi­set tais­te­lu­lai­va Rod­ney ja King Geor­ge V hyök­kä­si­vät si­vul­ta hi­taa­seen koh­tee­seen, ja hie­man kel­lo 09.00 jäl­keen ko­men­to­sil­ta hy­lät­tiin, kos­ka sen ko­men­to­yh­tey­det ei­vät toi­mi­neet. Lai­van lo­pul­li­nen up­poa­mi­nen on yleen­sä pan­tu hä­vit­tä­jä HMS Dor­setshi­ren tor­pe­do­jen ti­liin sen osut­tua Bis­marc­kiin kol­me ker­taa hie­man en­nen lai­van up­poa­mis­ta kel­lo 10.39. Ko­ko 2000 hen­gen mie­his­tös­tä pe­las­tui vain 100. Hy­lyn ja hen­kiin jää­nei­den lausun­to­jen uu­dem­mat tut­ki­muk­set viit­taa­vat, et­tä sak­sa­lai­sa­luk­sen upot­ti­vat lä­hin­nä omat toi­met poh­jan puh­kai­se­mi­sek­si, ei­kä niin­kään vi­hol­li­nen. Bis­marc­kin lop­pu edus­ti ami­raa­li Rae­de­rin synk­kää toi­vet­ta, jon­ka hän il­mai­si so­dan puh­je­tes­sa, et­tä hä­nen mie­hen­sä ym­mär­täi­si­vät "mi­ten kuo­le­ma koh­dat­tiin ur­heas­ti" hä­nen nä­ke­myk­sen­sä mu­kaan epä­ta­sai­ses­sa tais­te­lus­sa brit­ti­lai­vas­toa vas­taan. To­del­li­suu­des­sa aluk­sen tu­ho­si se yk­si len­to­ko­ne, jo­ka on­nis­tui hi­das­ta­maan sen vauh­tia; se­kin oli yk­si to­dis­te li­sää sii­tä, et­tä pe­rin­tei­nen me­ri­so­ta oli ohi.

ALLA: Adolf Hit­ler on läs­nä Bis­marc­kin ve­sil­le­las­kus­sa 14. hel­mi­kuu­ta 1939 Blohm & Vos­sin va­rus­ta­mol­la Ham­pu­ris­sa. Lai­va sai ni­men­sä ruh­ti­nas Ot­to von Bis­marc­kin, Sak­san yh­dis­tä­mi­sen ark­ki­teh­din 1871, mu­kaan. VA­SEM­MAL­LA: Brit­ti­läi­sen tais­te­lu­ris­tei­li­jä HM

YLLÄ: Mat­ruusi Al­fred Newall ris­tei­li­jä HMS Suf­fol­kil­la. Hän oli en­sim­mäi­nen, jo­ka huo­ma­si Bis­marc­kin sen tul­les­sa ulos Tans­kan­sal­mes­ta.

YLLÄ: Fai­rey Sword­fish pa­laa len­to­tu­kia­lus HMS Ark Ro­y­alil­le tor­pe­do­hyök­käyk­ses­tä Bis­marc­kil­le. Hyök­käys rik­koi oh­jauk­sen ja si­ne­töi Bis­marc­kin koh­ta­lon. ALLA: Bis­marck ku­vat­tu­na ras­kaan ris­tei­li­jä Prinz Eu­ge­nin kan­nel­ta At­lan­til­la 19.–23. tou­ko­kuu­ta. AL

YLLÄ: Tie­dus­te­lu­ko­neen ku­va Bis­marc­kis­ta ja Prinz Eu­ge­nis­ta nor­ja­lai­ses­sa vuo­nos­sa, en­nen kuin ne läh­ti­vät At­lan­til­le.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.