Pearl Har­bor

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

Ja­pa­nin pom­mi­ko­neet hyök­kä­si­vät var­hain jou­lu­kuun 7. päi­vän aa­mu­na USA:N suu­rim­paan lai­vas­to­tu­ki­koh­taan Pearl Har­bo­ris­sa Oa­hun saa­rel­la Ha­vai­jil­la. Ne hyök­kä­si­vät il­man en­nak­ko­va­roi­tus­ta tai so­dan­ju­lis­tus­ta ja aloit­ti­vat ne­li­vuo­ti­sen Tyy­nen­me­ren so­dan. Se päät­tyi lo­pul­ta Ja­pa­nin kei­sa­ri­kun­nan lo­pul­li­seen tu­hoon.

Pearl Har­bo­rin hyök­käys tu­li Ja­pa­nin ja USA:N suh­tei­den pit­kään kes­tä­neen vii­le­ne­mi­sen jäl­keen. Ame­rik­ka­lais­hal­li­tus aset­tui Kii­nan puo­lel­le Kii­nan-ja­pa­nin konflik­tis­sa, mut­tei pro­vo­soi­nut Ja­pa­nia mil­lään lail­la so­taan. Usa:ssa ole­tet­tiin, et­tei Ja­pa­ni tu­li­si ot­ta­maan to­taa­li­sen so­dan ris­kiä, ja toi­vot­tiin diplo­maat­tis­ta rat­kai­sua. Jou­lu­kuus­sa 1940, kun en­sim­mäi­set ja­pa­ni­lais­jou­kot sai­vat lu­van mars­sia In­do­kii­naan, Roo­se­velt ot­ti käyt­töön öl­jyn ja te­räk­sen vien­ti­ra­joi­tuk­set Ja­pa­niin. Täy­del­lis­tä öl­jy­saar­toa pel­kää­vät ja­pa­ni­lai­set lai­van­ra­ken­nusin­si­nöö­rit al­koi­vat pu­hua "ete­ne­mi­ses­tä ete­läs­sä" pe­lo­te­mie­les­sä Ame­rik­kaa ja brit­ti­läis­tä im­pe­riu­mia vas­taan. Hol­lan­nin Itä-in­tian öl­jy­alu­eet ha­lut­tiin ot­taa hal­tuun, ja Tyy­nel­le­me­rel­le ha­lut­tiin ra­ken­taa lä­päi­se­mä­tön puo­lus­tus­lin­ja.

Sak­san hyök­käys Neu­vos­to­liit­toon ai­heut­ti Ja­pa­nis­sa häm­men­nys­tä. Ja­pa­nin mah­ta­va ar­mei­ja nä­ki mah­dol­li­suu­den konflik­til­le Neu­vos­to­lii­ton kans­sa aset­tu­mal­la Sak­san puo­lel­le Neu­vos­to­lii­ton tu­hoa­mi­sek­si. Lai­vas­to jat­koi ete­läi­sen stra­te­gian kan­nat­ta­mis­ta, kos­ka Sak­san-neu­vos­to­lii­ton sota vä­hen­si uh­kaa poh­joi­ses­sa. Jos ete­län luon­non­va­rat saa­tai­siin käyt­töön, ne loi­si­vat pe­rus­tan lo­pul­li­sel­le voi­tol­le Kii­nas­ta ja Neu­vos­to­lii­tos­ta. USA jää­dyt­ti kaik­ki ja­pa­ni­lais­va­rat ja aloit­ti öl­jy­saar­ron

26. hei­nä­kuu­ta 1941 Ja­pa­nin teh­ty­jä usei­ta is­ku­ja In­do­kii­naan. Lai­vas­to eh­dot­ti syys­kuun al­kua USA:N konflik­tin al­ka­mi­sa­jan­koh­dak­si, jos diplo­maat­ti­set yri­tyk­set muut­taa USA:N po­li­tiik­kaa epä­on­nis­tui­si­vat. Ai­ka­ra­ja oli 30. mar­ras­kuu­ta, ja si­nä päi­vä­nä so­dan oli mää­rä syt­tyä. Ame­rik­ka­lai­set pys­tyi­vät avaa­maan ja­pa­ni­lais­ten sa­la­kir­joi­tus­vies­tit ja tie­si­vät, et­tä Ja­pa­nin hyök­käys­suun­ni­tel­mia voi­mis­tet­tiin. Roo­se­vel­tin ul­ko­mi­nis­te­ri, Cor­dell Hull, esit­te­li 26. mar­ras­kuu­ta uusia eh­to­ja, joi­den mu­kaan Ja­pa­nin oli­si ve­det­tä­vä jouk­kon­sa In­do­kii­nas­ta ja Kii­nas­ta. Ja­pa­ni­lai­set tor­jui­vat vaa­ti­muk­set vä­lit­tö­mäs­ti, ja kei­sa­ri Hi­ro­hi­to hy­väk­syi 1. jou­lu­kuu­ta Ja­pa­nin as­tu­mi­sen so­taan.

Jou­lu­kuun alus­sa val­ta­va lai­vas­to, jos­sa oli­vat kaik­ki vii­si Ja­pa­nin len­to­tu­kia­lus­ta (460 ko­net­ta), pur­jeh­ti ra­dio­hil­jai­suu­des­sa me­ren yli poh­joi­seen Ha­vai­jia koh­ti. Jos Ha­vai­jin kuun­te­lua­se­mal­le kan­tau­tu­vaa vies­tin­tää oli­kin, se ka­to­si ra­dio­lii­ken­teen ylei­seen hä­li­nään. To­kios­ta Was­hing­to­nin lä­he­tys­töön 6. jou­lu­kuu­ta lä­he­tet­ty vies­ti kaa­pat­tiin, mut­ta si­tä ei avat­tu tar­peek­si hy­vin, ei­kä so­taan viit­taa­vaa oh­jet­ta kat­kais­ta diplo­maat­ti­suh­teet löy­det­ty. Ja­pa­ni­lais­ten en­sim­mäi­nen hyök­käy­saal­to - 183 pom­mi­ko­net­ta, syök­sy­pom­mit­ta­jaa ja hä­vit­tä­jää - hyök­kä­si Pearl Har­bo­riin ja ame­rik­ka­lais­ten len­to­tu­ki­koh­tiin 7. jou­lu­kuu­ta kel­lo 07.49 aa­mul­la. Toinen aal­to seu­ra­si kel­lo 08.50. Saa­ren 394 ame­rik­ka­lais­ko­nees­ta tu­hou­tui tai va­hin­goit­tui 347. Ja­pa­ni­lai­set me­net­ti­vät 29 ko­net­ta. Yl­lä­tys oli täy­del­li­nen. Huip­pu­kou­lu­tet­tu­jen len­tä­jien on­nis­tui upot­taa tai tu­ho­ta 18 alus­ta, jou­kos­sa kah­dek­san tais­te­lu­lai­vaa. 76 alus­ta säi­lyi va­hin­goit­ta, nii­den jou­kos­sa su­kel­lus­ve­neet, ja ame­rik­ka­lais­ten len­to­tu­kia­luk­set oli­vat hyök­käyk­sen sat­tues­sa me­rel­lä. Vau­riot ei­vät hyök­käyk­sen Usa:ssa he­rät­tä­mäs­tä rai­vos­ta huo­li­mat­ta ol­leet niin va­ka­via kuin ja­pa­ni­lai­set oli­vat toi­vo­neet, ja Pear Har­bor py­syi tär­keä­nä tu­ki­koh­ta­na ame­rik­ka­lais­ten myö­hem­mil­le ope­raa­tioil­le.

Roo­se­velt pu­hui kongres­sis­sa seu­raa­va­na päi­vä­nä. Hän tuo­mit­si hyök­käyk­sen ja sa­noi si­tä "päi­väk­si, jo­ka tul­laan muis­ta­maan hä­peäl­li­se­nä". Ja­pa­nil­le an­net­tiin vi­ral­li­nen so­dan­ju­lis­tus. Ja­pa­ni­lais­po­lii­ti­kot oli­vat toi­vo­neet, et­tä Pearl Har­bor lu­his­tut­tai­si ame­rik­ka­lai­sen ylei­sen mie­li­pi­teen ja ra­joit­tai­si pa­nos­tus­ta so­taan. Kä­vi il­mi, et­tei mi­kään oli­si voi­nut nos­tat­taa ame­rik­ka­lai­sis­sa suu­rem­paa rai­voa tai vah­vem­paa tais­te­lu­miel­tä tais­tel­la Ja­pa­nia vas­taan lop­puun as­ti.

VA­SEM­MAL­LA: USA: n pre­si­dent­ti Franklin D. Roo­se­velt al­le­kir­joit­taa so­dan­ju­lis­tuk­sen Ja­pa­nil­le 8. jou­lu­kuu­ta 1941. ALLA: Ja­pa­ni­lai­nen il­ma­ku­va Ford Is­lan­dis­ta Ha­vai­jil­la jou­lu­kuun 7. päi­vän hyök­käyk­sen jäl­keen 1941. Näem­me kah­den ko­neen hyök­kää­vän ame­rikk

YLLÄ: Ja­pa­ni­lai­nen Mit­su­bis­hi "Ze­ro" -hä­vit­tä­jä nousee len­to­tu­kia­lus Aka­gin kan­nel­ta hyök­kää­mään ame­rik­ka­lais­ten lai­vas­to­tu­ki­koh­taan Pearl Har­bo­ris­sa 7. jou­lu­kuu­ta 1941. Ja­pa­nin lai­vas­tol­la oli n. 600 eliit­ti­pi­lo­tin jouk­ko, jo­ka pys­tyi te­ke­mään pit­kiä len

YLLÄ: USS Shaw rä­jäh­tää ja­pa­ni­lais­ten hyök­käyk­ses­sä Pearl Har­bo­riin. Sii­hen osui pom­mi­tuk­ses­sa kol­me ker­taa, ja se oli jäl­leen tais­te­lu­ky­kyi­nen vas­ta ke­sä­kuus­sa 1942.

VA­SEM­MAL­LA: Purp­pu­ra­sy­dän-kun­nia­merk­ki myön­net­tiin pos­tuu­mis­ti Jack H. Feld­ma­nil­le jo­ka kuo­li Ja­pa­nin hyök­käyk­ses­sä Pearl Har­bo­riin. Hän eli vain 19-vuo­ti­aak­si. ALLA: Rik­kou­tu­nei­den öl­jy­säi­liöi­den öl­jy pa­laa ja­pa­ni­lais­ten pom­mi­tuk­sen jäl­keen Pearl Har­bo­ri

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.