Ca­sab­lancan kon­fe­rens­si

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

Pre­si­dent­ti Roo­se­velt ja pää­mi­nis­te­ri Churc­hill ta­pa­si­vat 14.–24. tam­mi­kuu­ta 1943 ho­tel­lis­sa rans­ka­lais-ma­rok­ko­lai­ses­sa Ca­sab­lancas­sa. He kes­kus­te­li­vat esi­kun­ta­pääl­li­köi­den­sä läs­nä­ol­les­sa sii­tä, mi­kä suun­ta län­nen stra­te­gian pi­täi­si ot­taa, kun Af­rik­ka oli­si liit­tou­tu­nei­den hal­lin­nas­sa. Myös Sta­lin oli kut­sut­tu, mut­ta hän jät­ti tu­le­mat­ta, kos­ka kat­soi, et­tä hä­nen oli py­syt­tä­vä Mos­ko­vas­sa seu­raa­mas­sa Sta­lin­gra­din tais­te­lua. Se­kin oli tot­ta, mut­ta Sta­lin ei myös­kään viih­ty­nyt len­to­ko­neis­sa ja oli yli­huo­lis­saan tur­val­li­suu­des­ta.

Roo­se­velt oli va­lin­nut Ca­sab­lancan ta­paa­mis­pai­kak­si. Churc­hill oli mat­kus­ta­nut pal­jon so­dan ai­ka­na, mut­ta pre­si­den­til­le tä­mä oli en­sim­mäi­nen len­to­mat­ka vir­kaa­nas­tu­jais­ten jäl­keen 1933, ja hän oli in­no­kas läh­te­mään pit­käl­le ul­ko­maan­mat­kal­le. Hän mat­kus­ti Pan-am Clip­pe­ril­lä Flo­ri­das­ta Gam­bi­aan Län­si-af­ri­kas­sa ja siel­tä uu­del­leen­ra­ken­ne­tul­la kul­je­tus­ko­neel­la Ca­sab­lancaan.

Hän saa­pui suu­ri tur­va­mies­saat­tue mu­ka­naan ja ajoi li­musii­nil­la, jos­sa oli tum­men­ne­tut la­sit. Churc­hill puo­les­taan len­si Ma­rok­koon me­lui­sas­sa, kyl­mäs­sä uu­del­leen­ra­ken­ne­tus­sa pom­mi­ko­nees­sa, jo­ka oli syt­tyä pa­la­maan kes­ken mat­kan. Val­tion­pää­mie­het saa­pui­vat alu­eel­le, jo­ka oli vas­ta hil­jat­tain ol­lut Vic­hy-rans­kan hal­lin­nas­sa, ja tais­te­lut ak­se­li­val­to­jen eli­mi­noi­mi­sek­si alu­eel­ta oli­vat lä­hes­ty­mäs­sä huip­pu­aan Tu­ni­sian Vä­li­me­ren ran­ni­kol­la. USA ja Bri­tan­nia oli­vat käy­neet kor­kean ta­son neu­vot­te­lu­ja pit­kin vuot­ta 1942 ja to­den­neet, et­tä niil­lä oli hy­vin eri­lai­sia nä­ke­myk­siä sii­tä, mil­lai­nen stra­te­gi­nen ote oli­si otet­ta­va. Roo­se­velt ja hä­nen esi­kun­ta­pääl­lik­kön­sä Geor­ge Mars­hall ha­lusi­vat näh­dä ame­rik­ka­lai­sia jouk­ko­ja tais­te­le­mas­sa Eu­roo­pas­sa niin pian kuin mah­dol­lis­ta, mut­ta pai­ne siir­tää re­surs­se­ja Tyy­nen­me­ren draa­maan oli suu­ri. Liit­tou­tu­neet oli­vat so­pi­neet in­vaa­sios­ta Englan­nin ka­naa­lin yli 1943 koo­di­ni­mel­lä Roun­dup. Se ei riit­tä­nyt pre­si­den­til­le ei­kä Sta­li­nil­le, jo­ka toi­voi tois­ta rin­ta­maa 1942. Ope­raa­tio Soih­tu oli kom­pro­mis­si jo­ka toi hie­man toi­min­taa ame­rik­ka­lais­jou­koil­le 1942, mut­ta Roun­du­pin to­teut­ta­mi­nen 1943 oli vai­ke­aa. Se myös si­toi ame­rik­ka­lai­set Vä­li­me­rel­lä stra­te­gi­aan, jos­ta Mars­hall oli läh­tö­koh­tai­ses­ti eri miel­tä.

Ca­sab­lancas­sa näi­tä nä­ke­my­se­ro­ja tuu­le­tet­tiin rai­lak­kaas­ti kah­den val­tion­pää­mie­hen ja hei­dän esi­kun­ta­pääl­li­köi­den­sä vä­lil­lä. Churc­hill ja hä­nen esi­kun­ta­pääl­lik­kön­sä, ken­raa­li Alan Broo­ke, kan­nat­ti­vat Vä­li­me­ren stra­te­gi­aa, jo­hon kuu­lui Ita­lian val­loi­tus, jo­ka pa­kot­tai­si Sak­san jou­kot ja­kau­tu­maan ja luul­ta­vas­ti ir­rot­tai­si Ita­lian so­das­ta. Hei­dän mie­les­tään toi­min­ta myös hei­ken­täi­si vas­ta­rin­taa poh­joi­ses­sa, Rans­kas­sa, ja hel­pot­tai­si mai­hin­nousua sin­ne 1943 tai 1944. Ame­rik­ka­lai­set hy­väk­syi­vät kat­ke­rien vas­ta­väit­tei­den jäl­keen Si­si­lian mai­hin­nousun ja suos­tui­vat vas­ta­ha­koi­ses­ti isom­man ope­raa­tion te­ke­mi­seen Rans­kaan vuon­na 1944. Tä­mä ei ol­lut ai­noa asia, jo­ta tuu­le­tet­tiin Ca­sab­lancas­sa. Il­ma­voi­mien joh­ta­jat osal­lis­tui­vat

myös toi­voen voi­van­sa yli­pu­hua Roo­se­vel­tin ja Churc­hil­lin kiih­dyt­tä­mään pom­mi­tuk­sia kor­vauk­sek­si toi­ses­ta rin­ta­mas­ta. Mo­lem­mat mie­het oli suos­tu­tel­ta­va suun­ni­tel­man taak­se, mut­ta Hen­ry Ar­nold, jo­ka oli USA:N il­ma­voi­mien yli­ko­men­ta­ja, ja Ira Ea­ker, USA:N 8th Air Forcen ko­men­ta­ja Bri­tan­nias­sa, on­nis­tui­vat esit­tä­mään asian­sa va­kuut­ta­val­la ta­val­la. Ca­sab­lancas­sa so­vit­tiin yh­tei­ses­tä pom­mi­tuk­ses­ta, ja vä­liai­kai­nen oh­je pom­mi­tuk­sis­ta kel­lon ym­pä­ri an­net­tiin 21. tam­mi­kuu­ta. Ame­rik­ka­lai­set pom­mit­tai­si­vat päi­väl­lä, brit­tien RAF yöl­lä.

Ca­sab­lancan tär­kein tu­los oli, et­tä ta­paa­mi­sen päät­tä­väs­sä leh­dis­tö­ti­lai­suu­des­sa esi­tel­tiin eh­dot­to­man an­tau­tu­mi­sen vaa­ti­mus. Roo­se­velt käyt­ti il­mai­sua päät­tä­väs­sä pu­hees­saan, mut­ta si­tä ei käy­tet­ty kon­fe­rens­sin vi­ral­li­ses­sa kom­mu­ni­keas­sa. Sii­tä oli kes­kus­tel­tu etu­kä­teen Was­hing­to­nis­sa, ja Churc­hill oli mel­ko var­mas­ti tyy­ty­mä­tön sii­hen, kos­ka se ra­joit­ti Iso-bri­tan­nian yri­tyk­siä sul­kea Ita­lia ulos lii­tos­ta Sak­san kans­sa. Sii­tä tu­li kui­ten­kin suo­sit­tu is­ku­lause, ja se vel­voit­ti liit­tou­tu­neet po­li­tiik­kaan, jos­sa oli saa­vu­tet­ta­va so­ti­laal­li­nen voit­to il­man neu­vot­te­lu­ja tai ase­le­poa. Eh­do­ton­ta an­tau­tu­mis­ta on ar­vos­tel­tu lii­an ras­kaak­si vaa­ti­muk­sek­si, mut­ta ai­ka­na, jol­loin käy­tiin so­taa mah­ta­via ja ar­mot­to­mia vi­hol­li­sia vas­taan, se oli sel­keä ju­lis­tus sii­tä, mi­tä liit­tou­tu­neet odot­ti­vat voi­ton tar­koit­ta­van.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.