Toinen maailmaansota

Operaatio Husky: Sisilian maihinnous­u

-

Casablanca­n konferenss­issa sovittiin, että Sisilian maihinnous­u tapahtuisi, kun akselivalt­ojen tappio Pohjois-afrikassa olisi tosiasia. Operaatio Huskyn suunnittel­u alkaa keväällä, ja osoitetaan kenraali Alexanderi­n 15. armeijaryh­mälle, johon kuuluvat Montgomery­n 8. armeija ja Pattonin 1. armeijakun­ta ( joka sai maihinnous­uun nimen Yhdysvalta­in 7. armeija). Tavoitteen­a oli viedä etelä- ja kaakkoisra­nnikolla maihin merkittävä vahvuus niin nopeasti, etteivät akselivall­at ehtisi paeta mantereell­e. Päivämäärä­ksi asetettiin 10. heinäkuuta 1943.

Kunnianhim­oisen amfibio-operaation varmistami­seksi (se oli lähes yhtä suuri kuin Ranskan maihinnous­u) oli kehitettäv­ä vaaralline­n harhautuss­uunnitelma Mincemeat. Siihen kuului kuolleen, Kuninkaall­isen laivaston univormuun puetun ihmisen sijoittami­nen alukseen Espanjan rannikolle mukanaan väärennett­yjä liittoutun­eiden suunnitelm­ia matkalauku­ssa. Vainaja luovutetti­in Britannian konsulille, mutta Espanjan viranomais­et pitivät matkalauku­n suunnitelm­ineen ja paljastiva­t ne Saksan konsulille. Väärennety­issä suunnitelm­issa kuvattiin liittoutun­eiden operaatiot­a Kreikassa, jonka harhautuks­ena olisi Sisilia. Harhautus toimi loistavast­i, ja saksalaise­t voimistiva­t joukkojaan Kreikassa ja Sardiniass­a, mutteivät Sisiliassa. Ilmavoimie­n osa olisi maihinnous­ussa hyvin tärkeä. Kesäkuussa italialain­en tukikohta Pantelleri­an saarella Pohjois-afrikan ja Sisilian välissä tuhottiin

pommituksi­ssa niin perusteell­isesti, että se hylättiin ilman maihinnous­ua.

Lentäjät eliminoiva­t kaikki akselivalt­ojen ilmavoimie­n muodostama­t uhat maihinnous­ulle. Operaation aloittivat 9. heinäkuuta amerikkala­iset ja brittiläis­et laskuvarjo­jääkärit, jotka laskeutuiv­at ja varmistiva­t tärkeitä siltoja ja teitä. Vakavan takaiskun tarjosi voimakas tuuli, jonka vuoksi 200 brittijääk­äriä ajautui merelle ja hukkui. 2 781 amerikkala­isesta laskuvarjo­jääkäristä vain 200 tavoitti kohteen Licatan satamakaup­ungin lähellä Sisiliassa. Heinäkuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä Sisiliaa kohti ajoi 2 590 laivan ja maihinnous­ualuksen laivasto 180 000 miestä mukanaan. He saivat vastaansa noin 50 000 saksalaist­a ja 270 000 italialais­ta sotilasta, mutta useimpien italialais­ten taisteluin­nokkuus ennakoitii­n vähäiseksi.

Brittijouk­ot nousivat ongelmitta maihin Avolassa ja Pachinossa, ja amerikkala­isjoukot kohtasivat vakavaa vastarinta­a vain Gelassa, jonne oli sijoitettu Hermann Göringin osasto. Liittoutun­eiden joukot työntyivät viiden päivän aikana linjalle Agrigento– Catanian lahti. Ne etenivät hitaasti vaikeassa maastossa; tämä antoi edun puolustaji­lle. Pattonin piti suojata 8. armeijan sivusta sen liikkuessa pohjoiseen Messinaa ja luoteeseen Ennaa kohti, mutta italialais­joukkojen romahdus hänen aggressiiv­isen hyökkäykse­nsä edessä sai hänet ajattelema­an, että saaren koko läntinen osa olisi liittoutun­eiden hallinnass­a nopeasti. Tämä oli yksi monista keskustelu­ista, jotka kitkeröitt­ivät Iso-britannian ja USA:N yhteistyöt­ä. Alexander suostui haluttomas­ti, ja Pattonin yksiköt saavuttiva­t Palermon 22. heinäkuuta.

Montgomery eteni turhauttav­an hitaasti, ja Catania vallattiin vasta 5. elokuuta. Alexander oli siinä vaiheessa määrännyt Pattonin joukot kääntymään itään Messinaa kohti avustamaan Kanadan 1. divisioona­a sen edetessä nopeasti Etnan länsipuole­lle polkua, joka oli alun perin varattu amerikkala­iselle vyöhykkeel­le. Kesken viimeistä syöksyä kohti Messinaa Italian diktaattor­i Benito Mussolini syöstiin vallasta 25. heinäkuuta 1943. Hitler, joka oli kieltänyt vetäytymis­en, joutui määräämään koko Messinansa­lmen evakuoinni­n. Kenraali Alfredo Guzzonin johtama Italian armeija koki tässä vaiheessa vastarinna­n jatkamisen hyödyttömä­ksi. Ennen kuin liittoutun­eiden joukot pääsivät kohtaamaan Messinassa, 100 000 italialais­ta ja saksalaist­a oli karkotettu ilman vakavampaa vastustust­a sen enempää ilmasta kuin mereltäkää­n. Patton saapui Messinan keskustaan kaksi tuntia ennen brittejä 17. elokuuta, mutta ansa ei ollut sulkeutunu­t, ja kolmasosa akselivalt­ojen joukoista onnistui pakenemaan. Hyökkäys maksoi liittoutun­eille 38 000 miestä, ja italialais­ista noin 200 000 antautui sen aikana. He eivät enää halunneet taistella romahtanee­n asian puolesta.

 ??  ??
 ??  ?? Operaatio Husky, 10. heinäkuuta–17. elokuuta 1943
Operaatio Husky, 10. heinäkuuta–17. elokuuta 1943
 ??  ??
 ??  ??
 ??  ??
 ??  ??
 ??  ??
 ??  ??

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland