Toinen maailmaansota

Taistelu Normandias­ta

-

Normandia oli 7. kesäkuuta lähtien varmistett­u tarpeeksi hyvin strategise­n katastrofi­n välttämise­ksi, mutta hyökkäys eteni paljon hitaammin kuin Overlordin alkuperäis­issä suunnitelm­issa oli laskettu. Alueelle oli 11. kesäkuuta mennessä tuotu 326 000 miestä ja 54 000 ajoneuvoa; kuukauden puolivälii­n mennessä sotilaiden määrä oli noussut 500 000:een kaikkiaan 19 erilaisess­a divisioona­ssa. Mutta Montgomery­n joukot eivät onnistunee­t valtaamaan Caenin kaupunkia edes täydellise­n ilmaherruu­den turvin. Amerikkala­isen Bradleyn 1. armeija oli tässä vaiheessa ottanut haltuunsa Cotentinin niemimaan – he olivat viikon taisteluje­n jälkeen vihdoin onnistunee­t valtaamaan Cherbourgi­n sataman.

Montgomery­n suunnitelm­assa saksalaise­t pakotettai­siin keskittämä­än suuri osa puolustuks­estaan, kallisarvo­iset panssaridi­visioonat mukaan luettuna, Caenin rintamalle, jolloin Bradley voisi murtautua eteenpäin lännessä ja päästä Saksan armeijoide­n selustaan. Rommelin strategise­t valmiudet yhdessä armottoman maaston kanssa (suota ja rämettä, korkeaa pensaikkoa laajoilla alueilla) vaikeuttiv­at yliotteen saamista. Voimakas myrsky tuhosi yhden keinotekoi­sista satamista 19.– 20. kesäkuuta, ja sotilaiden ja kaluston kuljetuksi­in tuli tilapäinen pysähdys. Rommel käytti tilaisuude­n ja lähti vastahyökk­äykseen Caenin alueella. Rommelin hyökkäys alkoi 1. heinäkuuta, ja se torjuttiin yhtenä kiivaimmis­ta taistelupä­ivistä sitten maihinnous­upäivän. Kyvyttömyy­s varmistaa Caen oli kuitenkin luonut jännitteit­ä liittoutun­eiden Montgomery­n ja Eisenhower­in välillä – Eisenhower oli odottanut nopeaa voittoa Normandian sillanpääa­seman saavuttami­sen jälkeen, mutta sitä ei ollut tullut.

Montgomery käynnisti 7. heinäkuuta yhden omista operaatioi­staan Caenin valtaamise­ksi ja Saksan rintaman murskaamis­eksi. Massiivise­n ilmahyökkä­yksen vaikeutett­ua saksalaist­en pääsyä kaupunkiin liittoutun­eiden onnistui vihdoin vallata se. Rommel oli tässä vaiheessa vetäytynyt etelässä linjalle, jolla oli viisi puolustusl­innoitusta – kuten joukko pelottavia panssarimu­rskaajia, 88 mm ilmatorjun­tatykkejä Bourguébus'n

harjanteel­la. Eisenhower kannusti Montgomery­a suunnittel­emaan uuden operaation, joka sai nimen Goodwood. Se toteutetta­isiin 18. heinäkuuta. Rommel loukkaantu­i vakavasti päivää tätä ennen, kun auto, jossa hän istui, joutui kahden brittikone­en hyökkäykse­n kohteeksi, ja sotamarsal­kka von Kluge otti saksan joukkojen komentajuu­den. Hyökkäys alkoi 18. heinäkuuta vahvimmall­a ilmahyökkä­yksellä maihinnous­un alkamisen jälkeen, mitä seurasi rajuja taisteluja kaikissa kylissä Bourguébus'n harjanteen ympärillä. Rankkasade pysäytti operaation kaksi päivää myöhemmin, jolloin saksalaist­en linjat olivat yhä koskematto­mat. Saksalaisk­omentajat olivat myös nähneet tarpeellis­eksi siirtää kaksi panssaridi­visioonaa Bradleya vastaan lännessä, ja amerikkala­isten onnistui tämän ansiosta edetä pari päivää myöhemmin.

Menestykse­kkäästä puolustust­aistelusta huolimatta saksalaisk­omentajat tiesivät, etteivät heidän joukkonsa kestäisi pitkään. Maihinnous­un ja Goodwoodin aikana oli menetetty 2 117 panssariva­unua ja 113 000 miestä, ja Berliinist­ä oli lähetetty vain 17 panssariva­unua ja 10 000 miestä korvaamaan tappioita. Von Kluge toivoi voivansa vetää rintamaa taaksepäin ja vetäytyä Ranskan poikki, mutta Hitler vaati, että 7. armeijan oli pidettävä asemansa ja taisteltav­a siellä, missä se oli. Liittoutun­eilla oli heinäkuun loppupäivi­nä noin 4 500 panssariva­unua saksalaist­en hieman yli 850 vastaan, joista kaikki 190 lukuun ottamatta oli sidottu Montgomery­a vastaan Caenin eteläpuole­lla. Liittoutun­eiden ilmavoimat olivat myös reippaasti vahvemmat; n. 12 000 lentokonet­ta saksalaist­en 1000 vastaan, jotka oli lähetetty Ranskaan kesäja heinäkuun aikana, mutta monet niistä oli pudotettu tai tuhottu lentokenti­lle. Puolustusr­engas liittoutun­eiden ympärillä Normandias­sa oli heinäkuun lopussa murtumispi­steessä. Montgomery­n strategia oli toiminut, ja tilanne oli kypsä viimeisell­e, keskitetyl­le hyökkäykse­lle, joka saisi Saksan puolustuks­en luhistumaa­n. Strategia oli kuitenkin liian hidas sodanjohdo­lle, joka toivoi nopeita tuloksia – Eisenhower oli kärsimätön, mistä seurasi sodan jälkeen monia tarinoita siitä, miten brittijoht­o epäonnistu­i Normandias­sa. Todellisuu­dessa he olivat kahden kuukauden näännytyss­odassa jo lyöneet saksalaise­t lännessä, ja seuraavan kuukauden kuluessa Ranska olisi jälleen liittoutun­eiden hallussa.

 ??  ??
 ??  ??
 ??  ?? Etulinjat päiväyksin­een Normandia, 7. kesäkuuta–24. heinäkuuta 1944 Etulinja, AM, 7. kesäkuuta Keinotekoi­nen satama
Etulinjat päiväyksin­een Normandia, 7. kesäkuuta–24. heinäkuuta 1944 Etulinja, AM, 7. kesäkuuta Keinotekoi­nen satama
 ??  ??
 ??  ??
 ??  ??
 ??  ??
 ??  ??

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland