Taistelu Normandiasta
Normandia oli 7. kesäkuuta lähtien varmistettu tarpeeksi hyvin strategisen katastrofin välttämiseksi, mutta hyökkäys eteni paljon hitaammin kuin Overlordin alkuperäisissä suunnitelmissa oli laskettu. Alueelle oli 11. kesäkuuta mennessä tuotu 326 000 miestä ja 54 000 ajoneuvoa; kuukauden puoliväliin mennessä sotilaiden määrä oli noussut 500 000:een kaikkiaan 19 erilaisessa divisioonassa. Mutta Montgomeryn joukot eivät onnistuneet valtaamaan Caenin kaupunkia edes täydellisen ilmaherruuden turvin. Amerikkalaisen Bradleyn 1. armeija oli tässä vaiheessa ottanut haltuunsa Cotentinin niemimaan – he olivat viikon taistelujen jälkeen vihdoin onnistuneet valtaamaan Cherbourgin sataman.
Montgomeryn suunnitelmassa saksalaiset pakotettaisiin keskittämään suuri osa puolustuksestaan, kallisarvoiset panssaridivisioonat mukaan luettuna, Caenin rintamalle, jolloin Bradley voisi murtautua eteenpäin lännessä ja päästä Saksan armeijoiden selustaan. Rommelin strategiset valmiudet yhdessä armottoman maaston kanssa (suota ja rämettä, korkeaa pensaikkoa laajoilla alueilla) vaikeuttivat yliotteen saamista. Voimakas myrsky tuhosi yhden keinotekoisista satamista 19.– 20. kesäkuuta, ja sotilaiden ja kaluston kuljetuksiin tuli tilapäinen pysähdys. Rommel käytti tilaisuuden ja lähti vastahyökkäykseen Caenin alueella. Rommelin hyökkäys alkoi 1. heinäkuuta, ja se torjuttiin yhtenä kiivaimmista taistelupäivistä sitten maihinnousupäivän. Kyvyttömyys varmistaa Caen oli kuitenkin luonut jännitteitä liittoutuneiden Montgomeryn ja Eisenhowerin välillä – Eisenhower oli odottanut nopeaa voittoa Normandian sillanpääaseman saavuttamisen jälkeen, mutta sitä ei ollut tullut.
Montgomery käynnisti 7. heinäkuuta yhden omista operaatioistaan Caenin valtaamiseksi ja Saksan rintaman murskaamiseksi. Massiivisen ilmahyökkäyksen vaikeutettua saksalaisten pääsyä kaupunkiin liittoutuneiden onnistui vihdoin vallata se. Rommel oli tässä vaiheessa vetäytynyt etelässä linjalle, jolla oli viisi puolustuslinnoitusta – kuten joukko pelottavia panssarimurskaajia, 88 mm ilmatorjuntatykkejä Bourguébus'n
harjanteella. Eisenhower kannusti Montgomerya suunnittelemaan uuden operaation, joka sai nimen Goodwood. Se toteutettaisiin 18. heinäkuuta. Rommel loukkaantui vakavasti päivää tätä ennen, kun auto, jossa hän istui, joutui kahden brittikoneen hyökkäyksen kohteeksi, ja sotamarsalkka von Kluge otti saksan joukkojen komentajuuden. Hyökkäys alkoi 18. heinäkuuta vahvimmalla ilmahyökkäyksellä maihinnousun alkamisen jälkeen, mitä seurasi rajuja taisteluja kaikissa kylissä Bourguébus'n harjanteen ympärillä. Rankkasade pysäytti operaation kaksi päivää myöhemmin, jolloin saksalaisten linjat olivat yhä koskemattomat. Saksalaiskomentajat olivat myös nähneet tarpeelliseksi siirtää kaksi panssaridivisioonaa Bradleya vastaan lännessä, ja amerikkalaisten onnistui tämän ansiosta edetä pari päivää myöhemmin.
Menestyksekkäästä puolustustaistelusta huolimatta saksalaiskomentajat tiesivät, etteivät heidän joukkonsa kestäisi pitkään. Maihinnousun ja Goodwoodin aikana oli menetetty 2 117 panssarivaunua ja 113 000 miestä, ja Berliinistä oli lähetetty vain 17 panssarivaunua ja 10 000 miestä korvaamaan tappioita. Von Kluge toivoi voivansa vetää rintamaa taaksepäin ja vetäytyä Ranskan poikki, mutta Hitler vaati, että 7. armeijan oli pidettävä asemansa ja taisteltava siellä, missä se oli. Liittoutuneilla oli heinäkuun loppupäivinä noin 4 500 panssarivaunua saksalaisten hieman yli 850 vastaan, joista kaikki 190 lukuun ottamatta oli sidottu Montgomerya vastaan Caenin eteläpuolella. Liittoutuneiden ilmavoimat olivat myös reippaasti vahvemmat; n. 12 000 lentokonetta saksalaisten 1000 vastaan, jotka oli lähetetty Ranskaan kesäja heinäkuun aikana, mutta monet niistä oli pudotettu tai tuhottu lentokentille. Puolustusrengas liittoutuneiden ympärillä Normandiassa oli heinäkuun lopussa murtumispisteessä. Montgomeryn strategia oli toiminut, ja tilanne oli kypsä viimeiselle, keskitetylle hyökkäykselle, joka saisi Saksan puolustuksen luhistumaan. Strategia oli kuitenkin liian hidas sodanjohdolle, joka toivoi nopeita tuloksia – Eisenhower oli kärsimätön, mistä seurasi sodan jälkeen monia tarinoita siitä, miten brittijohto epäonnistui Normandiassa. Todellisuudessa he olivat kahden kuukauden näännytyssodassa jo lyöneet saksalaiset lännessä, ja seuraavan kuukauden kuluessa Ranska olisi jälleen liittoutuneiden hallussa.