Kos­tei­kot

Kos­tei­kot ovat kaik­kea muu­ta kuin pa­han­ha­jui­sia suo­a­luei­ta, joi­ta pi­täi­si väl­tel­lä – ne ovat luon­non aar­re­ait­to­ja!

Tulevaisuuden maapallo - - Maapallo Tänään -

Jos sa­na ”kos­teik­ko” he­rät­tää muis­to­ja suol­la räm­pi­mi­ses­tä, ih­met­te­let var­maan, mik­si piitt­taam­me moi­sis­ta ku­ra­kois­ta (jois­sa mo­nes­ti hai­see tym­peäl­tä). Ne ei­vät kui­ten­kaan ole vain hy­vä eli­nym­pä­ris­tö mo­nil­le lin­nuil­le, sam­mak­koe­läi­mil­le ja hyö­dyl­li­sil­le hyön­tei­sil­le – jos tu­hoam­me kos­teik­ko­ja, tu­hoam­me mah­dol­li­suu­tem­me es­tää maa­il­man­laa­jui­nen läm­pe­ne­mi­nen.

Tar­kas­tel­laan esi­mer­kik­si soi­ta. Nä­mä luh­ta­mai­set eli­nym­pä­ris­töt, jot­ka ovat mil­joo­nien vuo­sien ai­ka­na muo­dos­tu­neet sam­ma­les­ta, puis­ta ja kuol­leis­ta kas­veis­ta, voi­vat ol­la jät­ti­läis­mäi­siä – Kon­gos­ta vuon­na 2014 löy­det­ty suo oli yh­tä suu­ri kuin Ala­ba­man osa­val­tio.

Kos­ka ha­jot­ta­jae­liöt ei­vät elä niin kos­teis­sa ja ha­pet­to­mis­sa olois­sa, or­gaa­ni­nen ai­nes ei ha­joa, eli kas­vei­hin si­tou­tu­nut hii­li jää tur­pee­seen. Jo­kai­ses­sa ne­liö­met­ris­sä tur­vet­ta voi ol­la sa­to­ja ki­lo­ja ha­joa­ma­ton­ta or­gaa­nis­ta ai­nes­ta. Tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, et­tä noin puo­let poh­joi­sen pal­lon­puo­lis­kon tur­pees­ta koos­tuu hii­les­tä, kun taas tur­ve­soi­hin ym­pä­ri maa­il­maa on si­tou­tu­nut jo­pa 450 mil­jar­dia ton­nia hiil­tä – sa­ma mää­rä kuin tuo­tam­me hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä polt­ta­mal­la fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta 65 vuo­den ai­ka­na.

Huo­les­tut­ta­vaa on­kin, et­tä kun tur­ve­suot kui­vu­vat, il­ma­ke­hään va­pau­tuu yh­dek­sän­ker­tai­nen mää­rä hiil­tä. Tu­le­vi­na vuo­si­sa­toi­na hiil­tä voi va­pau­tua ma­ta­lis­ta tur­ve­sois­ta 40 pro­sent­tia ja sy­vis­tä sois­ta niin­kin pal­jon kuin 86 pro­sent­tia.

Maa­il­man­laa­jui­nen läm­pe­ne­mi­nen ei vain kui­va­ta tur­ve­soi­ta, vaan se myös su­lat­taa nii­tä soi­ta, jot­ka ovat jääs­sä. Ark­ti­sen tun­dran al­la pii­lee enem­män kuin 1 000 mil­jar­dia ton­nia hii­li­diok­si­dia – kak­si ker­taa niin pal­jon kuin ih­mi­sen ai­heut­ta­mat pääs­töt teol­li­sen val­lan­ku­mouk­sen alet­tua. Ih­mi­sen ai­heut­ta­man il­mas­ton­muu­tok­sen ta­kia poh­jois­na­val­la läm­pö­ti­la on nous­sut kak­si ker­taa no­peam­min kuin muu­al­la maa­pal­lol­la, kun taas iki­rou­dan läm­pö­ti­lat ovat nous­seet 5,5 °C sit­ten 1980-lu­vun. Sa­mal­la kun pe­lä­tään iki­rou­dan su­la­mi­sen ai­heut­ta­van äkil­li­sen suu­ren me­taa­ni- ja hiii­li­diok­si­di”pur­kauk­sen”, US Geo­lo­gical Sur­veyn tuo­reem­mat tut­ki­mus­tu­lok­set osoit­ta­vat sen ta­pah­tu­van luul­ta­vam­min as­teit­tain. Seu­rauk­set ovat kui­ten­kin val­ta­vat.

Tut­ki­joi­ta huo­les­tut­taa eni­ten niin sa­not­tu il­mas­ton pa­lau­te­kyt­ken­tä. Jos iki­rou­ta läm­pe­nee lii­kaa, mik­ro­bit voi­vat ha­jot­taa or­gaa­ni­sia ai­nek­sia, mi­kä taas va­paut­taa kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja ja läm­mit­tää maa­pal­loa se­kä iki­rou­taa en­ti­ses­tään.

Mah­dol­li­sen ”kiih­ty­vän, maa­il­man­laa­jui­sen läm­pe­ne­mi­sen” ta­kia in­si­nöö­rit ovat eh­dot­ta­neet ra­di­kaa­le­ja rat­kai­su­ja (kat­so si­vu 58). Se voi kui­ten­kin ol­la lii­an vä­hän lii­an myö­hään. Iki­rou­ta su­laa, ja se, mi­tä tä­hän as­ti on näh­ty, on eh­kä vain tur­ve­suon huip­pu.

Läm­pi­mäm­män il­mas­ton ran­nik­ko­seu­tu­jen mangro­ve­suot ovat ar­jen san­ka­rei­ta, sil­lä ne va­ras­toi­vat yli nel­jä ker­taa enem­män hiil­tä kuin

mi­kään muu met­sä tro­pii­kis­sa. Sa­lai­suus pii­lee tii­viis­sä pönk­kä­juu­ris­sa, jot­ka ank­ku­roi­vat puut ve­teen. Juu­riin osues­saan vuo­ro­ve­si­vir­rat tyyn­ty­vät. Se vä­hen­tää ran­tae­roo­sio­ta ja syn­nyt­tää myös or­gaa­nis­ta ai­nes­ta. Vä­häi­sen hap­pi­pi­toi­suu­den ta­kia mik­ro­bit ei­vät pys­ty ha­jot­ta­maan ky­seis­tä ai­nes­ta. Näi­den kal­li­sar­vois­ten pui­den hak­kaa­mi­nen tuot­taa noin 0,02:sta 0,12:een gi­ga­ton­nia hiil­tä vuo­des­sa, mi­kä vas­taa 10 pro­sent­tia met­sä­ka­don ai­heut­ta­mis­ta maa­il­man­laa­jui­sis­ta hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä.

Mangro­ve­soil­la on mo­nia mui­ta­kin hy­viä puo­lia. Tut­ki­muk­sis­sa ei ole käy­nyt il­mi vain, et­tä ne suo­je­le­vat herk­kiä ko­ral­le­ja ko­hoa­vil­ta läm­pö­ti­loil­ta ja me­ren hap­pa­moi­tu­mi­sel­ta, vaan nii­den on to­det­tu myös suo­dat­ta­van ras­kas­me­tal­le­ja ja ole­van mah­dol­li­nen an­ti­bioot­tien läh­de.

Met­sien tu­hou­tu­mi­sen ta­kia mangro­ve­suot ovat vä­hen­ty­neet lä­hes puo­leen 50 vuo­des­sa. Ikä­vä kyl­lä, kää­piö­ko­koi­sen kol­mi­var­vas- lais­kiai­sen tai mangro­ve­käen eli­nym­pä­ris­tön suo­je­le­mi­nen ei ole ko­vin­kaan kor­keal­la tu­hoa­jien lis­toil­la, kun he voi­vat an­sai­ta ra­haa muok­kaa­mal­la ha­lut­tu­ja ran­ta­tont­te­ja asuin­käyt­töön.

Vaik­ka pie­ni kol­mi­var­vas­lais­kiai­nen ei pai­kal­li­sia vi­ran­omai­sia lii­ku­ta­kaan, voi uh­kaa­va ran­nik­koe­roo­sio tai ka­la­ve­sien me­ne­tys (se­kä hii­li­pääs­tö­ta­voit­teen saa­vut­ta- mi­ses­ta seu­raa­va kii­tos) eh­kä he­rät­tää hei­dät kiel­tä­mään li­sä­tu­hot.

Kuul­tu­aan to­si­asioi­ta eko­sys­tee­mis­tä, ku­ten esi­mer­kik­si, et­tä kui­vu­neis­ta kos­tei­kois­ta va­pau­tuu yh­tä pal­jon kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja kuin teol­li­suu­des­ta, on osa hal­li­tuk­sis­ta oi­val­ta­nut kos­teik­ko­jen suo­je­le­mi­sen edut. Vii­me vuo­si­na Ruot­sis­sa on muu­tet­tu pe­rin­teis­tä vil­je­ly­maa­ta kos­tei­koik­si. Kos­tei­kot es­tä­vät yli­mää­räis­ten ra­vin­tei­den va­lu­mi­sen jär­viin ja me­riin ja suo­je­le­vat si­ten uha­na­lai­sia sam­mak­ko- ja lin­tu­la­je­ja. Halms­ta­di­lai­ses­sa kor­kea­kou­lus­sa teh­ty tut­ki­mus osoit­taa, et­tä kos­tei­koi­ta on osit­tain kiit­tä­mi­nen sii­tä, et­tei­vät pik­ku-uik­ku ja pie­nem­pi tyl­li ole enää Kan­sain­vä­li­sen luon­non­suo­je­lu­lii­ton uha­na­lais­ten la­jien lis­tal­la.

Ly­hyes­ti sa­not­tu­na kos­tei­kot ovat iso­ja hii­li­nie­lu­ja, erin­omai­sia suo­dat­ti­mia ja lää­ke­ai­nei­den kul­ta­kai­vok­sia – sen li­säk­si et­tä ne ovat elin­tär­kei­tä al­ku­pe­räi­sel­le eläi­mis­töl­le ja pai­kal­li­sil­le yh­dys­kun­nil­le.

Kää­piö­ko­koi­sen kol­mi­var­vas­lais­kiai­sen eli­nym­pä­ris­tön tai mangro­ve­käen suo­je­le­mi­nen ei ole ko­vin­kaan kor­keal­la tu­hoa­jien lis­tal­la.

VIIDAKKOPARATIISI Joet kie­mur­te­le­vat Sa­rawa­kin re­he­vän mangro­ve­suo­je­lua­lu een lä­pi Ma­le­sias­sa.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.