IH­MI­SEN SEU­RAA­VAT PIE­NET AS­KE­LET

Tulevaisuuden maapallo - - Hyvästi Maapallo -

Nyt läh­de­tään. An­na ka­me­ran ol­la.” Näil­lä ar­ki­päi­väi­sil­lä sa­noil­la on epä-ta­val­li­sen suu­ri mer­ki­tys: nii­den ker­ro­taan ol­leen ih­mi­sen vii­mei­set sa­nat kuus­sa. Se ta­pah­tui jou­lu­kuus­sa 1972, kun Apol­lo 17 päät­ti Kuu­hun te­ke­män­sä vaa­ral­li­sen ja ur­hean, kol­mi­vuo­ti­sen tut­ki­mus­mat­kan, jol­loin 12 ih­mis­tä jät­ti his­to­rial­li­set ja­lan­jäl­ken­sä Kuun pin­nal­le.

Vii­mei­set nel­jä­kym­men­tä vuot­ta lä­hin naa­pu­rim­me on kui­ten­kin jää­nyt vail­le in­hi­mil­lis­tä kos­ke­tus­ta, kun si­tä ovat tut­ki­neet vain sin­ne lä­he­te­tyt ro­bot­ti­tark­kai­li­jat. Asi­aan voi kui­ten­kin tul­la muu­tos, ai­na­kin jos Jo­hann-Diet­rich Wör­ner – Eu­roo­pan ava­ruus­jär­jes­tön, ESA:n, uusi pää­joh­ta­ja – saa tah­ton­sa lä­pi ja Kuu­hun ra­ken­ne­taan ky­lä. Muut ava­ra­ruus­vi­ran­omai­set ym­pä­ri maa­il­maa, Nasa ja ve­nä­läi­nen Ros­kos­mos mu­kaan lu­kien, ovat pu­hu­neet sa­maan ta­paan.

Tie­teel­li­nen hou­ku­tus on sel­vä. Apol­lon astro­naut­tien Kuus­ta tuo­mat näyt­teet ovat ol­leet kor­vaa­mat­to­mia, kun on yri­tet­ty ym­mär­tää kier­to­lais­seu­ra­lai­sem­me his­to­ri­aa ja si­tä, mi­tä sen si­säl­lä ta­pah­tuu.

En­nen kuin ih­mis­kun­ta ot­taa jät­ti­harp­pauk­sen asut­taak­seen kau­kai­sen pla­nee­tan, ava­ruus­vi­ran­omai­set suun­nit­te­le­vat läm­mit­te­ly­mat­ko­ja Mar­siin. En­sim­mäi­nen py­säk­ki on Kuu.

COLIN STUART ja NEIL ASHTON ra­por­toi­vat.

Tie­tom­me ovat kui­ten­kin edel­leen ra­jal­li­set, kos­ka aluk­seen voi­tiin ot­taa vain vä­hän näyt­tei­tä har­vois­ta pai­kois­ta. Py­sy­vä asu­jai­mis­to mah­dol­lis­tai­si Kuun te­hok­kaan tut­ki­mi­sen. ”Kuu­ta voi osu­vas­ti ver­ra­ta An­tark­tik­seen, jos­sa py­sy­vä asu­tus on hel­pot­ta­nut tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta. Tut­ki­mus oli­si ol­lut mah­do­ton­ta, jos oli­sim­me saa­neet vain ajoit­tai­sia, au­to­maat­ti­sia hyö­ty­näyt­tei­tä”, se­lit­tää pla­neet­ta­tut­ki­ja Ian Craw­ford Birk­bec­kis­tä, Lon­toon yli­opis­tos­ta.

Kiin­nos­ta­vaa kyl­lä, asu­tus Kuus­sa sy­ven­täi­si myös tie­to­jam­me kau­ka­na au­rin­ko­kun­tam­me ul­ko­puo­lel­la

ole­vis­ta alueis­ta. Kuu­ta on ni­mit­täin pit­kään pi­det­ty erin­omai­se­na paik­ka­na ava­uus­te­les­koo­pil­le, jol­la voi­si tä­hyil­lä kau­kai­siin kos­mok­siin. Op­ti­nen te­les­koop­pi tar­joai­si ver­rat­to­man nä­ky­män kes­kel­le lin­nun­ra­taa, ja ra­dio­te­les­koo­pil­la pääs­täi­siin eroon kai­kes­ta mo­der­nin si­vi­li­saa­tion luo­mas­ta taus­ta­hä­lys­tä. Ih­mi­set voi­tai­siin lä­het­tää ra­ken­ta­maan tark­kai­lu­lait­teet, suu­rin piir­tein kuin te­les­koo­pit Maan vuo­ren­hui­puil­le.

Kos­ka hyö­dyn­tä­mät­tö­miä re­surs­se­ja on pal­jon, val­tioi­den ava­ruusoh­jel­mat ei­vät eh­kä ra­hoit­tai­si en­sim­mäis­tä kuu­ase­maa lain­kaan, vaan yk­si­tyis­yri­tyk­set saat­tai­si­vat en­nät­tää en­sin. Tuo­rees­sa tut­ki­muk­ses­sa to­de­taan, et­tä jul­ki­sen ja yk­si­tyi­sen sek­to­rin yh­teis­työ pie­nen­täi­si Na­san ku­lu­ja 90 pro­sent­tia.

Ja jos Mar­siin suun­ni­tel­laan py­sy­vää siir­to­kun­taa, uut­ta tek­niik­kaa oli­si oi­val­lis­ta ko­keil­la Kuus­sa – li­säk­si Kuu toi­mi­si pon­nah­dus­lau­ta­na mat­kal­la Pu­nai­sel­le pla­nee­tal­le.

Asuin­paik­ka­na Kuu

Mi­tä vä­hem­män ava­ruu­teen vie­dään ta­va­raa, sen pa­rem­pi. Yh­den ta­va­ra­ki­lon kul­jet­ta­mi­nen ava­ruu­teen mak­saa noin 15 000 eu­roa, jo en­nen kuin alus on edes pääs­syt Kuu­ta kier­tä­väl­le ra­dal­le. Kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­sek­si voi­tai­siin käyt­tää kaik­kea si­tä, mi­tä ava­ruu­des­sa jo on. Sik­si tut­ki­mus­a­se­man si­joi­tus­paik­ka pi­täi­si päät­tää pai­kal­lis­ten re­surs­sien mu­kaan.

ESA:n pää­joh­ta­ja Jo­hann-Diet­rich Wör­ner eh­dot­taa, et­tä ase­ma ra­ken­ne­taan Kuun ta­ka­puo­lel­le – jo­ka on ai­na pois­päin Maas­ta. Kii­nan­kin mie­les­tä se oli­si pa­ras rat­kai­su, kos­ka sin­ne on hy­vä si­joit­taa te­les­koop­pi. Eh­do­tuk­sen huo­no puo­li on kui­ten­kin sii­nä, et­tä sil­loin yh­tey­den­pi­toon Maan ja Kuun vä­lil­lä tar­vi­taan re­le­sa­tel­liit­te­ja.

Ve­nä­läi­set tut­ki­vat, oli­si­ko mah­dol­lis­ta pe­rus­taa ase­ma Ma­la­pert-kraat­te­rin luo, lä­hel­le

Kuun ete­läis­tä na­paa, kos­ka siel­lä on run­saas­ti jää­tä ja mui­ta mi­ne­raa­le­ja ei­kä il­mas­to ole niin an­ka­ra kuin muu­al­la. Kuun pyö­räh­tä­mi­nen ak­se­lin­sa ym­pä­ri kes­tää mel­kein kuu­kau­den, jo­ten päi­vä ja yö kes­tä­vät suun­nil­leen kak­si viik­koa, ja osas­sa ete­läis­tä na­paa on lä­hes ai­na va­loi­saa. Sik­si siel­lä läm­pö­ti­lan muu­tok­set ovat koh­ta­lai­sia, ja mah­dol­li­nen kuusiir­to­kun­ta voi­si hyö­dyn­tää Au­rin­gon ener­gi­aa au­rin­ko­pa­nee­lien avul­la.

3D-tu­los­ti­men ke­hi­tyk­sel­lä voi ol­la rat­kai­se­va mer­ki­tys. Vuo­den 2014 lo­pus­sa kan­sain­vä­li­sen ava­ruus­a­se­man (ISS:n) astro­nau­teil­le lä­he­tet­tiin säh­kö­pos­tit­se hyl­sy­avai­men pii­rus­tus. Avain pi­ti val­mis­taa 3D-tu­los­ti­mel­la. Tut­ki­jat odot­ta­vat 3D-tek­nii­kal­ta pal­jon kuu­ase­mil­la.

ESA neu­vot­te­lee jo ark­ki­teh­tiyh­tiö Fos­ter + Part­ner­sin kans­sa mah­dol­li­suu­des­ta ra­ken­taa 3D-tu­los­ti­mil­la laa­ja inf­ra­struk­tuu­ri Kuus­ta saa­ta­vas­ta ai­nees­ta, ns. re­go­lii­tis­ta, jos­ta tu­lee 3D-tu­los­tee­na

Ta­va­roi­den lä­het­tä­mi­nen ava­ruu­teen mak­saa 15 000 eu­roa ki­lol­ta. Kus­tan­nus­ten pie­nen­tä­mi­sek­si voi­daan hyö­dyn­tää kaik­kea si­tä, mi­tä ava­ruu­des­sa jo on.

ke­vyt, il­mal­la täy­tet­tä­vä esi­ne.

Na­san yh­teis­työ­kump­pa­ni

Bi­ge­low Ae­ros­pace puo­les­taan eh­dot­taa pien­tä, lii­ku­tel­ta­vaa ja il­mal­la täy­tet­tä­vää kap­se­lia, jo­ka val­mis­tui­si vii­meis­tään vuon­na 2025.

Kuus­sa on ko­ko jouk­ko bio­lo­gi­sia on­gel­mia. Kos­ka Kuus­sa pai­no­voi­ma on vain kuu­deo­sa Maan pai­no­voi­mas­ta, luus­tom­me hau­ras­tui­si ja li­hak­sem­me kuih­tui­si­vat ta­val­lis­ta no­peam­min. Sä­tei­ly muo­dos­tai­si myös yh­den tär­keän haas­teen. Maan il­ma­ke­hä ja mag­neet­ti­kent­tä toi­mi­vat jät­ti­mäi­si­nä peit­tei­nä, jot­ka suo­jaa­vat mei­tä au­rin­gon hiuk­ka­sil­ta ja kos­mi­sel­ta sä­tei­lyl­tä. Jos sä­tei­ly tun­keu­tuu astro­nau­tin ihon lä­pi, sen ener­gia vai­kut­taa dna:han, mi­kä joh­taa sä­tei­ly­sai­rau­teen ja har­maa­kai­hiin se­kä li­sää sel­väs­ti syö­pä­ris­kiä. Sik­si uu­di­sa­suk­kai­den pi­täi­si ra­ken­taa asu­mus, jo­ka suo­jaa sä­tei­lyl­tä.

Li­säk­si tar­vi­taan vet­tä, hap­pea ja ra­vin­toa. Osas­sa Kuu­ta on jää­tä, jo­ten kak­si en­sim­mäis­tä tar­vet­ta pys­tyt­täi­siin täyt­tä­mään su­lat­ta­mal­la jää ve­dek­si ja ha­jot­ta­mal­la se sit­ten ha­pek­si. Tuo­rei­ta he­del­miä ja vi­han­nek­sia voi­tai­siin kas­vat­taa kas­vi­huo­nees­sa.

Psy­ko­lo­gis­ta puol­ta ei myös­kään so­vi unoh­taa. Vie­raas­sa ja niu­kas­sa ym­pä­ris­tös­sä työs­ken­te­le­mi­nen on vaa­ti­vaa. Voim­me ot­taa op­pia ai­em­mis­ta ko­keis­ta, esi­mer­kik­si mat­kois­ta ISS:iin ja Mars500­pro­jek­tis­ta, jos­sa luo­tiin ku­vit­teel­li­nen mat­ka Pu­nai­sel­le pla­nee­tal­le eris­tä­mäl­lä va­paa­eh­toi­set tie­tyk­si ajak­si.

Seu­raa­va py­säk­ki: Mars

Del­ta IV Hea­vyn ni­mi on osu­va (hea­vy = ras­kas), kos­ka se on maa­il­man te­hok­kain ra­ket­ti. Jou­lu­kuun 5. päi­vä­nä 2014 si­tä käy­tet­tiin Na­san Orion-ava­ruusa­luk­sen en­sim­mäi­sel­lä koe­len­nol­la. Alus, jo­ka oli ni­met­ty Explo­ra­tion Flight Test-1:ksi, lau­kais­tiin 5 794 ki­lo­met­rin kor­keu­teen, yli kym­me­nen ker­taa kor­keam­mal­le kuin ava­ruus­a­se­ma ISS. Lä­hes nel­jän tun­nin ava­ruus­len­non jäl­keen Orion aloit­ti pa­luu­mat­kan­sa, jon­ka ai­ka­na se saa­vut­ti yli 32 187 ki­lo­met­rin tun­ti­no­peu­den ja sen läm­pö­ti­la nousi yli 2 000:een°C, kun se saa­pui ta­kai­sin il­ma­ke­hään.

Orio­nin en­sim­mäi­nen teh­tä­vä oli koe­tel­la suu­rim­pia vaa­ro­ja, joi­hin se jou­tui­si suo­rit­taes­saan toi­mek­sian­to­aan ava­ruu­des­sa.

Orion-pro­jek­tin al­ku voi­daan ajoit­taa vuo­teen 2004. Sil­loin suun­ni­tel­tiin uusi mie­his­tö­mo­duu­li, huol­to­mo­duu­li ja kan­to­ra­ket­ti se­kä kuu­mo­duu­li. Muu­tok­set USA:n hal­li­tuk­ses­sa joh­ti­vat kui­ten­kin lo­pul­ta oh­jel­man kes­keyt­tä­mi­seen, ja Nasa pa­la­si pii­rus­tus­pöy­dän ää­reen.

Tar­kis­tuk­sel­la oli kak­si seu­raus­ta: En­sim­mäi­sek­si mie­his­tön ja las­tin kul­je­tus ISS-ava­ruus­a­se­mal­le kau­pal­lis­tet­tiin. Se joh­ti myö­hem­min sii­hen, et­tä kak­si yk­si­tyis­tä yri­tys­tä, SPACEX ja Boeing, sol­mi­vat so­pi­muk­sen teh­tä­vien hoi­dos­ta. Sen jäl­keen Nasa ja sen pää­ura­koit­si­ja Lock­heed Mar­tin ovat voi­neet kes­kit­tyä pro­jek­tiin, jos­sa ava­ruut­ta tut­ki­taan ih­mis­voi­min. Toi­sek­si ra­ken­net­tiin ava­ruusa­lus Orion, jon­ka suun­ni­tel­ma pe­rus­tui suu­rel­ta osin kes­key­tet­tyyn Cons­tel­la­tio­noh­jel­maan. Orio­nin li­säk­si ke­hi­tet­tiin uusi, te­ho­kas kan­to­ra­ket­ti SLS (Space Launch Sys­tem, ava­ruus­lau­kai­su­jär­jes­tel­mä). SLS pys­tyy kul­jet­ta­maan Orio­nin Mar­siin 2030-lu­vul­la. Vuon­na 2018 Explo­ra­tion Mis­sion 1 ja SLS lau­kai­se­vat mie­hit­tä­mät­tö­män Orio­nin ava­ruu­teen ja vie­vät sen Kuun kier­to­ra­dal­le. Sil­lä tes­ta­taan oh­jaus- ja na­vi­goin­ti­jär­jes­tel­mää se­kä sä­tei­ly­suo­ja­va­rus­tei­ta. Vuon­na 2021 käyn­nis­tyy en­sim­mäi­nen mie­hi­tet­ty tut­ki­mus­mat­ka, jo­ka on ris­tit­ty Explo­ra­tion Mis­sion 2:ksi. Sen tä­män­het­ki­se­nä ta­voit­tee­na on lä­het­tää astro­naut­te­ja va­kaal­le as­te­roi­dil­le ke­rää­mään näyt­tei­tä.

En­nen kuin yk­si­kään ih­mi­nen len­tää Orio­nil­la tes­ta­taan erit­täin tär­keä jär­jes­tel­män osa, ni­mit­täin LAS (Launch Abort Sys­tem, lau­kai­sun kes­key­tys­jär­jes­tel­mä), jo­ka si­jait­see mie­his­tö­mo­duu­lis­sa ja jon­ka kär­keen mah­tuu kol­me ra­ket­ti­moot­to­ria. Jos pää­kan­to­ra­ket­tiin tu­lee vi­kaa, LAS-ra­ke­tit lau­kais­taan muu­ta­mas­sa mil­li­se­kun­nis­sa ja ne kul­jet­ta­vat mie­his­tö­mo­duu­lia tur­val­li­ses­ti, min­kä jäl­keen las­ku­var­jot avau­tu­vat tur­val­li­sen las­keu­tu­mi­sen ta­kaa­mi­sek­si.

Täl­lä het­kel­lä Orio­niin mah­tuu vain nel­jä astro­naut­tia suo­rit­ta­maan kor­kein­taan 21 päi­vää kes­tä­vää teh­tä­vää. Aluk­ses­sa ei ole ti­laa ve­del­le ja tar­vik­keil­le pi­tem­pää teh­tä­vää var­ten. Mars-len­nol­la, kun se ai­ka­naan teh­dään, ne­li­hen­ki­nen mie­his­tö mat­kus­taa tran­sit­mo­duu­lis­sa, jos­sa on tar­peek­si vet­tä ja hap­pea seit­se­män kuu­kau­den mat­kaa var­ten, se­kä syö­tä­viä kas­ve­ja sil­tä va­ral­ta, et­tä ruo­ka lop­puu. Pu­nais­ta pla­neet­taa lä­hes­tyes­sään mie­his­tö siir­tyy eril­li­seen las­keu­tu­mis­mo­duu­liin, jo­ka muis­tut­taa Apol­lon vas­taa­vaa mo­duu­lia.

Las­keu­tu­mi­ses­ta ei tu­le help­poa. Na­san ar­vion mu­kaan kuu­den hen­gen ret­ki­kun­nan las­keu­tues­sa on­nis­tu­nees­ti Mar­sin pin­taan koh­dis­tuu 40 000 kg:n pai­no. Mars One pai­naa vä­hem­män, kos­ka sii­nä on vä­hem­män mie­his­töä, mut­ta suu­rin Mar­siin tä­hän men­nes­sä toi­mi­tet­tu hyö­ty­las­ti on pai­na­nut vain 1 000 ki­loa. Eri­näi­siä haas­tei­ta on siis vie­lä edes­sä.

On­nek­si Na­san ai­em­mat edis­ty­sas­ke­let ja pa­nos­tuk­set tulevaisuuden tek­niik­kaan tar­joa­vat rat­kai­su­kei­non. Ava­ruusa­lus­ta voi­daan jar­rut­taa oh­jaa­mal­la se Mar­sin il­ma­ke­hän lä­pi – il­ma­ke­hä­jar­ru­tus. Sii­nä hyö­dyn­net­täi­siin ”laa­hus­vas­tus­ta”, jo­ka pie­nen­täi­si aluk­sen lii­ke-ener­gi­aa. Nyt ke­hi­tel­lään ulos työn­ty­viä, ae­ro­dy­naa­mi­sia hi­das­ti­mia, jot­ka avau­tu­vat ja muo­dos­ta­vat ison, ke­vyen ja läm­mön­kes­tä­vän, alus­ta jar­rut­ta­van var­jon. Ra­ke­tin­val­mis­ta­jat tut­ki­vat myös mah­dol­li­suut­ta käyt­tää las­keu­tu­mi­ses­sa jar­ru­tus­ra­ket­te­ja – Buck Ro­gers -tek­niik­kaa, jos­sa ra­ket­ti­moot­to­rit käyn­nis­te­tään vauh­din hi­das­ta­mi­sek­si.

Na­sal­la on li­säk­si vie­lä 16 mil­jar­dia kor­va­mer­kit­tyä eu­roa, osit­tain Mars-tut­ki­mus­mat­ko­ja var­ten. Mar­siin ai­o­taan lä­het­tää ne­li­hen­ki­nen ryh­mä noin jo­ka 26. kuu­kausi, kos­ka sil­loin Maa on lä­him­pä­nä Pu­nais­ta pla­neet­taa.

Suu­ri ky­sy­mys kuu­luu­kin: ku­ka on val­mis haas­tee­seen?

KUUASEMA Tai­tei­li­jan nä­ke­mys kuu­ko­dis­ta, jos­sa on nel­jäl­le hen­gel­le tar­koi­tet­tu pai­neis­tet­tu olo­huo­ne, päi­vän­va­loa tar­joa­va kat­toik­ku­na se­kä sä­tei­lyl­tä ja ava­ruus­ro­mul­ta suo­jaa­va, 3D-tu­los­tet­tu kil­pi.

AL­KU Na­san mie­hit­tä­mä­tön Orio­na­va­ruusa­lus lau­kais­tiin Ca­pe Ca­na­ve­ra­lis­ta Flo­ri­das­ta 5. jou­lu­kuu­ta 2014.

MAA­PAL­LO Vuon­na 2014 Na­san mie­hit­tä­mä tön ava­ruusa­lus Orion kier­si maapallon kak­si ker­taa, en­nen kuin se las­keu­tui Tyy­neen­me­reen.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.