TEHTÄVÄ MARS
Asiantuntijat kertovat haasteista, joita lento Punaiselle planeetalle asettaa.
Professori SUZANNE BELL
Työskentelee Nasan Human Research -ohjelmassa ja tutkii, millaisia ominaisuuksia astronauteilla pitää pitkillä avaruusmatkoilla olla.
Millaisen ihmisen valitsisit Mars-tutkimusmatkalle?
Ääriolosuhteet vaativat päteviä ihmisiä, jotka toimivat hyvin yhdessä. Heidän pitää olla älykkäitä, hyväkuntoisia, sopeutuvaisia, vakaita, ryhmätyökykyisiä ja erittäin kyvykkäitä selviytymään erilaisista tilanteista. Introvertit ihmiset selviytyvät paremmin ahtaissa, eristetyissä tiloissa, mutta ekstroverttien sosiaalinen lämpö on myös eduksi. ”Ambiverteista” löytyy molempien ominaisuuksien parhaat puolet. Miehistön täytyy huolehtia toisistaan ja muuttaa käytöstään tarpeen vaatiessa. Mars-lennolla on riskinsä, mutta ”riskinottajia” ei silti kaivata. Pienellä virheellä voi olla isot seuraukset. Yhteiset arvot ovat myös ratkaisevia siinä, että ryhmä toimii hyvin yhdessä.
Tohtori KEVIN FONG
Entinen Nasan työntekijä, joka on kirjoittanut kirjan Extremes: Life, Death And The Limits Of The Human Body (Ääriolosuhteet: Elämä, kuolema ja kehon rajat).
Mistä lääkäri huolestuisi eniten?
Mars-lennolla lääkäriltä ei puutu töitä – hänen pitää hallita kaikki yleislääketieteestä kirurgiaan. On parempi ehkäistä ennakolta kuin hoitaa, joten olisi tärkeää pitää miehistö terveenä huolehtimalla siitä, että he syövät oikein ja noudattavat kunto-ohjelmaansa.
Avaruudessa riittää kuitenkin uhkia: painovoimattomuuden vaikutukset, sukeltajantauti avaruuskävelyillä, maapallon suojaavan magneettikentän ulkopuolinen voimakas säteily sekä mikrometeoroidit.
Mitä ihmiskeholle tapahtuu vuoden Marsissa olon jälkeen?
Mars on pienempi kuin Maa ja kauempana auringosta, ja sen ohut ilmakehä koostuu lähes yksinomaan hiilidioksidista. Painovoima on noin kolmasosa Maan painovoimasta. Luut ja lihakset kuihtuvat nopeasti, ja sydämen kunto heikkenee. Käsien ja silmien yhteispeli heikentyy, immuunipuolustus heikkenee, ja astronautit voivat kärsiä anemiasta. Pitkäaikainen painottomuus voi tehdä ahkerasti kuntoilleista ihmisistä sohvaperunoita.
Professori CHARLES COCKELL
Brittiläisen astrobiologian keskuksen johtaja. Hänen laboratoriossaan tutkitaan elämää ääriolosuhteissa.
Millaisia ensimmäiset päivät Marsissa ovat?
Useimmat järjestelmät testataan, ennen kuin miehistö laskeutuu. Tärkeintä on kuitenkin hallita niitä järjestelmiä, joita hengissä pysyminen vaatii. Auringosta sinkoutuu epäsäännöllisiä mutta kiivaita hiukkausvirtoja, jotka voivat aiheuttaa vakavia säteilyvammoja. Siksi asukkaat tarvitsevat säteilysuojan – kerroksen marsilaisia kiviä tai vettä asumuksen seinissä pitäisi riittää. Heidän pitää myös tarkistaa, että kaikki hapen tuotantoon ja kierrättämiseen tarvittavat laitteet toimivat. Lisäksi heidän pitää kyetä hyödyntämään aurinko- tai ydinenergiaa. Ensimmäisillä viikoilla siirtokuntalaiset syövät kuivattuja ja säilöttyjä elintarvikkeita, samalla kun he perustavat yksinkertaisen kasvihuoneen.
Mitä muuta uudisasukkaiden pitää ajatella kuin hengissä pysymistä?
Heidän täytyy miettiä, miten he hoitavat asiat järjestelmällisemmin. Koska ryhmä on pieni, suora demokratia luultavasti toimii, mutta silti jonkinlainen virallinen hierarkia voi olla tarpeen. Siitä tulee ensimmäinen maapallon ulkopuolinen hallitus.