HENKILÖKUVA: JAPANILAINEN SOTILASPOLIISI

HENKILÖKUVA

Tyynimeri - - Sisältö - HEINE WANG

Mo­net tun­te­vat Ges­ta­pon, sak­sa­lais­ten sa­lai­sen po­lii­sin. Se tu­kah­dut­ti val­loi­tet­tu­jen aluei­den vas­ta­rin­taa, ja oli li­säk­si vas­tuus­sa sak­sa­lais­ten osal­lis­tu­mi­ses­ta nat­sien po­li­tiik­kaan. Ges­ta­po vas­ta­si myös muiden pe­rin­tei­sem­pien, ran­gais­ta­vien ta­pah­tu­mien tut­kin­nas­ta. Har­vem­mat tie­tä­vät, et­tä myös Japanin ar­mei­jal­la oli vas­taa­van­lai­nen sa­lai­nen po­lii­si – Kem­pei­tai. Se ylit­ti jul­muu­des­sa jo­pa sak­sa­lai­set kol­le­gan­sa.

Kem­pei­tai pe­rus­tet­tiin vuon­na 1881 so­ti­las­po­lii­sik­si Rans­kan san­tar­mien ta­paan. Ja­pa­nia ja sen ar­mei­jaa uu­dis­tet­tiin tä­hän ai­kaan voi­mak­kaas­ti eu­roop­pa­lais­ten kan­sa­kun­tien ta­paan.

Japanin sa­lai­sel­la po­lii­sil­la oli 1920- ja 30-lu­vuil­la yh­teyk­siä eri­lai­siin eu­roop­pa­lai­siin tur­val­li­suus­pal­ve­lui­hin. Yh­teis­työs­tä tu­li vi­ral­lis­ta, kun Ja­pa­ni al­le­kir­joit­ti so­pi­muk­sen Sak­san (Abwehr) ja Ita­lian (SIM) kans­sa.

Kem­pei­tai­ta ei voi­nut ver­ra­ta eu­roop­pa­lais­ten ar­mei­joi­den pe­rin­tei­siin so­ti­las­po­lii­sei­hin. Sil­lä oli vas­tuu mm. mat­kus­tus­lu­pien myön­tä­mi­ses­tä, työ­voi­man osoit­ta­mi­ses­ta, tie­dus­te­lus­ta, pro­pa­gan­das­ta ja vält­tä­mät­tö­myys­tar­vik­kei­den ja­ke­lus­ta ja sään­nös­te­lys­tä. Se vas­ta­si li­säk­si miehitettyjen aluei­den tur­val­li­suu­des­ta ja eri­tyi­ses­ti so­ta­van­geis­ta. Vii­mek­si­mai­ni­tut ovat alue, jos­ta Kem­pei­tai on tun­ne­tuin. Hei­dät tun­net­tiin ää­rim­mäi­ses­tä jul­muu­des­taan ja laa­ja­mit­tai­sis­ta ki­du­tuk­sis­ta. Liit­tou­tu­nei­den so­ta­van­git, eri­tyi­ses­ti len­tä­jät, alis­tet­tiin pak­ko­työ­hön, ran­gais­tuk­siin, ki­du­tuk­seen ja mur­hiin. Val­loi­tet­tu­jen aluei­den si­vii­li­väes­töä jou­tui vas­taa­vas­ti pa­him­pien so­ta­ri­kos­ten uh­reik­si. Eri­tyi­sen mit­ta­vaa tä­mä oli Kii­nas­sa, jos­sa japanilaiset te­ki­vät myös ih­mis­ko­kei­ta mm. ke­mial­li­sil­la aseil­la. Kem­pei­tai organisoi myös seksiorjia: nuo­ria naisia käy­tet­tiin rintamasotilaiden viihdyttämiseksi. So­dan ai­ka­na teh­tiin myös usei­ta joukkomurhia miehitettyjen aluei­den paikallisyhteisöissä, ku­ten esim. nykyisessä Indonesiassa.

Kem­pei­tail­la oli pää­ma­ja kai­kil­la kes­kei­sil­lä alueil­la, joil­la Japanin ar­mei­ja oli läs­nä. Pää­ma­jaa joh­ti ken­raa­li­ma­ju­ri (shos­ho), jo­ka ko­men­si noin 375 up­see­ria ja so­ti­las­ta. Or­ga­ni­saa­tios­sa oli kak­si tai kol­me kent­tä­up­see­ria, joil­la kul­la­kin oli 65 mies­tä. Näi­tä yk­si­köi­tä kut­sut­tiin ”bun­taik­si”, ja nii­tä joh­ti kap­tee­ni. Kem­pei­tai myös vär­vä­si jouk­ko­ja mie­hi­te­tyil­tä alueil­ta.

Joi­den­kin lähteiden mu­kaan Kem­pei­tai­hin kuu­lui vuon­na 1937 315 up­see­ria ja noin 6 000 so­ti­las­ta. Toi­set läh­teet an­ta­vat huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pia lu­ku­ja. So­dan päät­tyes­sä sen vah­vuus oli yli 36 000, ja sen päälle tu­li­vat mo­net mie­hi­te­tyis­tä mais­ta vär­vä­tyt. Lo­pul­li­nen vah­vuus voi ol­la vai­kea mää­ri­tel­lä, osak­si sik­si, et­tä osa hen­ki­lö­kun­nas­ta ei kuu­lu­nut sa­lai­seen po­lii­siin vi­ral­li­ses­ti.

Kem­pei­tain jä­se­net vär­vät­tiin vä­hin­tään kuusi vuot­ta pal­vel­lei­den jou­kos­ta kor­kean älyk­kyy­den, psyyk­ki­sen vah­vuu­den ja luon­nol­li­ses­ti po­liit­ti­sen lo­jaa­li­suu­den pe­rus­teel­la. So­ti­laat sai­vat puo­len vuo­den kou­lu­tuk­sen, kun up­see­rien kou­lu­tus kes­ti vuo­den. Kem­pei­tail­la oli val­ta pi­dät­tää it­se­ään ar­voas­tei­kos­sa kol­me ker­taa ylem­pä­nä ole­va japanilainen. So­ta- ai­ka­na or­ga­ni­saa­tio toi­mi Japanin la­eis­ta riip­pu­mat­to­ma­na, ja se to­teut­ti oi­keus­pro­ses­sin­sa Japanin pe­rin­tei­sem­mäs­tä so­ta­oi­keu­des­ta riip­pu­mat­to­ma­na.

Ku­ten Japanin muis­sa­kin so­ti­laal­li­sis­sa or­ga­ni­saa­tiois­sa, Kem­pei­tais­sa val­lit­si eri­tyi­nen tul­kin­ta ”bus­hi­dos­ta”, jonka mu­kaan mies­ten oli ol­ta­va val­mii­ta uh­raa­maan hen­ken­sä kei­sa­rin puo­les­ta, ja an­tau­tu­mi­nen oli hä­peä. Ja­pa­ni­lai­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa ke­hit­tyi so­ti­lai­den hal­li­tes­sa ra­sis­mia, jo­ka hal­vek­si kaik­kea län­nes­tä tu­le­vaa, ja eri­tyi­ses­ti kii­na­lai­sia. Se ja Japanin so­ti­las­voi­mien ylei­ses­ti bru­taa­li ku­ri se­lit­tä­vät osan Kem­pei­tain toi­min­ta­ta­vois­ta.

Uni­vor­mu oli jo­ko va­kio M 1938 kent­tä­uni­vor­mu tai rat­su­väen uni­vor­mu, jo­hon kuu­lui mus­tat nah­ka­saap­paat. Jois­sa­kin ti­lan­teis­sa Kem­pei­tai esiin­tyi si­vii­lei­nä. Uni­vor­muun kuu­lui val­koi­nen nau­ha va­sem­mas­sa kä­si­var­res­sa. Nau­has­sa oli merk­ki ”ken” (la­ki) ja ”hei” (so­ti­las). Kem­pei­tain up­see­reil­la oli pis­too­li ja miek­ka, ja so­ti­lail­la pis­tin. Aliup­see­reil­la oli usein bam­bu­miek­ka (ken­do- miek­ka), jo­ta käy­tet­tiin eri­tyi­ses­ti so­ta­van­kei­hin.

”KEM­PEI­TAI ORGANISOI MYÖS SEKSIORJIA: NUO­RIA NAISIA KÄY­TET­TIIN RINTAMASOTILAIDEN VIIHDYTTÄMISEKSI. SO­DAN AI­KA­NA TEH­TIIN MYÖS USEI­TA JOUKKOMURHIA MIEHITETTYJEN ALUEI­DEN PAIKALLISYHTEISÖISSÄ, KU­TEN ESIM. NYKYISESSÄ INDONESIASSA.”

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.