HENKILÖKUVA: JAPANIN LAI­VAS­TON MAIHINNOUSUJOUKOT

HENKILÖKUVA

Tyynimeri - - Sisältö - HEINE WANG

Japanin lai­vas­ton mai­hin­nousu­ja to­teut­ta­maan kou­lu­tet­tu­jen jouk­ko­jen mai­ne ylit­ti mo­nin­ker­tai­ses­ti niiden koon. Liit­tou­tu­neet kut­sui­vat nii­tä toi­si­naan Japanin me­ri­jal­ka­väek­si ame­rik­ka­lais­jouk­ko­jen mal­lin mu­kai­ses­ti.

Japanin eri­kois­jouk­ko­ja ei kui­ten­kaan or­ga­ni­soi­tu omak­si puo­lus­tus­haa­rak­seen, ja niiden ko­ko oli vain noin 10 000–15 000 mies­tä 16 yk­sik­köön jaet­tu­na. Suu­rin yk­sik­kö oli 1. Sa­se­bo, jos­sa oli noin 1 600 mies­tä. Englan­nin­kie­lel­lä jou­kois­ta käy­tet­tiin ni­mi­tys­tä Special Na­val Lan­ding Forces – ly­hen­net­ty­nä SNLF. Tä­mä ar­tik­ke­li käyt­tää englan­nin­kie­lis­tä ly­hen­net­tä. So­ti­laat oli­vat osa Japanin lai­vas­toa. SNLF pe­rus­ti myös kak­si las­ku­var­jo­yk­sik­köä, jois­sa kum­mas­sa­kin oli noin 750 mies­tä. Jo so­das­sa Ve­nä­jää vas­taan 1904–1905 me­ri­voi­mien aluk­sil­la oli so­ti­lai­ta käy­tet­tä­väk­si par­tio­teh­tä­vis­sä tai maa­tais­te­luis­sa. Snlf-jou­kot, tai To­ku­bet­su Ri­kusen­tai, ku­ten heitä kut­sut­tiin, sai al­kun­sa heis­tä. Ve­nä­jäs­tä saa­dun voi­ton jäl­keen kei­sa­ril­li­sen Japanin ar­mei­ja opis­ke­li uusia so­ta­dokt­rii­ne­ja Sak­sas­sa, ja kei­sa­ril­li­nen lai­vas­to tu­tus­tui brittien me­ri­voi­miin Englan­nis­sa. 1930-lu­vun alus­sa aseis­te­tuis­ta me­ri­voi­mien so­ti­lais­ta muo­dos­tet­tiin me­ri­jal­ka­vä­ki.

Vuon­na 1932 Ja­pa­ni val­ta­si Mantšu­rian ja ju­lis­ti alu­een it­se­näi­sek­si val­tiok­si. Ete­läm­mäs­sä uu­det jou­kot jou­tui­vat SNLF:N en­sim­mäi­seen tais­te­luun Shang­hain kau­pun­gin kan­sain­vä­li­sen vyö­hyk­keen edus­tal­la 28. tou­ko­kuu­ta 1932. Yhteenotto oli Japanin me­ri­voi­mien pro­vo­soi­ma, ja ta­voit­tee­na oli kau­pun­gin val­taus. Japanin ar­mei­ja ot­ti osaa tais­te­lui­hin, mut­ta Kiinan jou­kot es­ti­vät tär­keän sa­ta­ma­kau­pun­gin val­tauk­sen. Snlf-jou­kot, jot­ka osal­lis­tui­vat 2 000 mie­hen voi­min, ot­ti­vat tu­li­kas­tees­sa ase­man­sa eliit­tiyk­sik­kö­nä.

Kun Tyy­nen­me­ren so­ta al­koi jou­lu­kuus­sa 1941, Snlf-yk­si­köt osal­lis­tui­vat Fi­lip­pii­nien hyökkäykseen. Luzo­nin saa­rel­le kah­la­si 12. jou­lu­kuu­ta mai­hin 575 mies­tä, ja 20. jou­lu­kuu­ta teh­tiin li­sää mai­hin­nousu­ja. Ope­raa­tioi­ta pi­det­tiin suu­ri­na jouk­ko­jen vaa­ti­mat­to­mas­ta koos­ta huo­li­mat­ta. Ne ei­vät koh­dan­neet jär­jes­ty­nyt­tä vas­ta­rin­taa ja kär­si­vät vain vä­häi­siä tap­pioi­ta. Wa­kel­la ame­rik­ka­lai­set lai­vas­ton so­ti­laat tar­jo­si­vat huo­mat­ta­vaa vas­ta­rin­taa. So­ti­laat ja ran­nik­ko­ty­kis­tö tor­jui­vat Snlf-jouk­ko­jen mai­hin­nousun 11. jou­lu­kuu­ta. 23. jou­lu­kuu­ta Snlf-jou­kot te­ki­vät Japanin ar­mei­jan tuel­la uu­den mai­hin­nousun ja val­ta­si­vat saa­ren ete­lä­pään. Ame­rik­ka­lais­ten va­rus­kun­ta jou­tui an­tau­tu­maan joi­ta­kin tun­te­ja myö­hem­min. 11. tam­mi­kuu­ta SNLF:N las­ku­var­jo­jou­kot val­ta­si­vat hol­lan­ti­lais­ten len­to­ken­tän Ma­na­don saa­rel­la nykyisessä Indonesiassa. 2 500 Snlf-so­ti­las­ta nousi sa­mal­la mai­hin ja nu­jer­si alan­ko­maa­lai­set ja pai­kal­li­set jou­kot.

Mui­hin hyök­käy­so­pe­raa­tioi­hin, jois­sa Snlf-jou­kot oli­vat mu­ka­na, kuu­lui Tu­la­gin mai­hin­nousu ja val­taus huh­ti­kuus­sa 1942 ve­si­len­to­ko­ne­tu­ki­koh­dan pe­rus­ta­mi­sek­si. Ame­rik­ka­lai­set val­ta­si­vat saa­ren ta­kai­sin 7. elo­kuu­ta 1942. Vuon­na 1942 Snlf-yk­si­köt siir­tyi­vät puo­lus­tus­kan­nal­le ja osal­lis­tui­vat epä­toi­voi­siin puo­lus­tus­tais­te­lui­hin ame­rik­ka­lais­ten al­kaes­sa hyö­kä­tä. Osa yk­si­köis­tä oli mu­ka­na Gua­dalca­na­lin ve­ri­sis­sä tais­te­luis­sa. Nii­tä osal­lis­tui myös Sa­lo­mon­saar­ten ja Uu­den- Gui­nean tais­te­lui­hin 1942. Japanin lai­vas­to oli kui­ten­kin kär­si­nyt suu­ria tap­pioi­ta ja si­ten pie­nen­tä­nyt mah­dol­li­suuk­si­aan to­teut­taa uusia hyök­käys­mai­hin­nousu­ja. Snlf-jouk­ko­jen viimeinen suu­ri ope­raa­tio oli Ta­rawan atol­lil­la, jo­hon Japanin ar­mei­jan jou­kot ei­vät osal­lis­tu­neet. 1 497 7. Sa­se­bon Snlf-so­ti­las­ta ja hie­man yli 1 000 muu­ta lai­vas­ton ja pe­rus­yk­si­köi­den so­ti­las­ta tuot­ti USA:N lai­vas­tol­le yli 3 000 haa­voit­tu­neen ja kaa­tu­neen tap­piot muu­ta­mia tun­te­ja kes­tä­neis­sä kii­vais­sa tais­te­luis­sa. Sai­pa­nin, Iwo Jiman ja Okinawan Snlf-yk­si­köt tu­hot­tiin ame­rik­ka­lais­ten hyö­kä­tes­sä koh­ti Ja­pa­nia. Muil­la alueil­la/tu­ki­koh­dis­sa, ku­ten Ra­bau­lis­sa, yk­si­köt ei­vät jou­tu­neet tais­te­luun, kos­ka liit­tou­tu­neet jät­ti­vät eris­ty­neet tu­ki­koh­dat val­taa­mat­ta. Suu­rien tap­pioi­den jäl­keen jäl­jel­lä ole­via Snlf-yk­si­köi­tä käy­tet­tiin lai­vas­to­tu­ki­koh­tien suo­je­luun ja mui­hin var­tioin­ti­teh­tä­viin.

Snlf-jou­kot oli va­rus­tet­tu sa­moil­la kä­sia­seil­la kuin kei­sa­ril­li­nen ar­mei­ja. Heil­lä oli mm. 7,7 mm Nam­bu Tyyp­pi 99 ke­vyt ko­ne­ki­vää­ri, Tyyp­pi 97 -kä­sik­ra­naat­te­ja ja 6,5 mm Ari­sa­ka Tyyp­pi 38 -ki­vää­ri. Se pe­rus­tui Mause­rin ra­ken­tee­seen. Ki­vää­riä alet­tiin so­dan ai­ka­na vaih­taa suu­ri­ka­lii­pe­ri­sem­paan: 7,7 mm. Käy­tän­nös­sä mo­lem­pia aseita käy­tet­tiin ko­ko so­dan ajan, mi­kä tuot­ti suu­ria lo­gis­ti­sia haas­tei­ta.

Myös uni­vor­mu­ja muu­tet­tiin 1930-lu­vun alus­ta so­dan lop­puun. Muu­tok­set oli­vat usein tu­los­ta ma­te­ri­aa­lien saa­ta­vuu­des­ta ja tais­te­lu­ko­ke­muk­sis­ta. Aluk­si so­ti­laat käyt­ti­vät si­nis­tä lai­vas­ton vil­lau­ni­vor­mua tal­vi­sin ja val­kois­ta puu­vil­lais­ta ke­säi­sin. Uni­vor­mu­ja alet­tiin 1930-lu­vun lo­pus­sa muut­taa myös ar­mei­jan käyt­tä­mäk­si vih­reäk­si. Ku­va uni­vor­mus­ta edel­li­sel­lä au­kea­mal­la.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.