Viikinkiretkien tausta

Viikingit hyökkäsivät puolustaakseen omaa kulttuuriaan, Robert Ferguson uskoo.

Viikinkien sotalaivan erotti selkeänä päivänä mereltä noin 18 meripeninkulman päästä. Suotuisalla tuulella matkan saattoi taittaa noin tunnissa. Sen enempää eivät Lindisfarnen munkit ehkä saaneet aikaa valmistautua hyökkäykseen kohtalokkaana päivänä vuonna 793. Tästä hyökkäyksestä tuli väkivaltaisen viikinkiajan alkuhetki.

"Me ja meidän isämme olemme nyt asuneet tässä kauniissa maassa melkein 350 vuotta, ja koskaan aikaisemmin ei sellaisia pakanakansalaumoja ole nähty Britanniassa kuin ne, jotka ovat nyt käyneet meidän kimppuumme. Sellaista matkaa ei ole pidetty mahdollisena. Pyhän Cuthbertin kirkko on Jumalan pappien veressä, kaikki irtain on viety ja pakanoiden ryöstämää – paikassa, joka on pyhempi kuin kaikki muut Britanniassa."

Sitaatti on kirjeestä, jonka Alkuin kirjoitti Northumbrian kuningas Ethelredille hyökkäyksen jälkeen. Alkuin oli ollut munkki Yorkissa ennen kutsuaan frankkien hoviin Aachenissa vuonna 781, jolloin hänestä tuli Kaarle Suuren tärkein hengellinen neuvonantaja.

Historioitsijat ovat halunneet tulkita Alkuinin kauhistuksen hyökkäyksestä kirjaimellisesti ja väittävät, ettei viikinkejä ollut tunnettu tätä ennen lainkaan. Mutta Alkuin moitti samassa kirjeessä Ethelrediä ja tämän hoviväkeä pakanoiden muodin matkimisesta: "Ajatelkaa johtajien ja kansan mahtavia vaatteita, kampauksia ja esiintymistä", hän kehottaa kuningasta. "Katsokaa, miten olette halunneet jäljitellä pakanoiden hiustenleikkuutyyliä ja partaa. Eikö tämä sama kansa uhkaa meitä ryöstelyllään, ja silti te haluatte samanlaiset hiukset kuin heillä on?"

Ilmeinen johtopäätös on, että northumbriaumbrialaiset jo tunsivat norjalaiset vierailijansa. sa. Uutta oli se, että nämä olivat nyt väkivaltaisia. a.

Lindisfarne osoittautui esinäytökseksi ksi samanlaisten luostarinhyökkäysten aallolle allolle Pohjois-britanniassa. Alkuin, jolla oli i paikallistuntemusta, kehotti lähellä sijaitsevien Wearmouthin ja Jarrow'n uskonnollisia yhdyskuntia olemaan varuillaan: "Te asutte sen meren rannalla, alla, jolta tämä vitsaus saapui."

Vuonna 794 "viikingit riehuivat Northumrthumbriassa ja ryöstivät Ecgfrithin luostarin in Donemuthanissa". 1100-luvun historioitsija oitsija Symeon Durhamilainen tunnisti paikan kan Jarrow'n luostariksi. Hän raportoi, ettei tei luostarin suojelupyhimys Cuthbert ollut lut sallinut pakanoiden jäädä rankaisematta, atta, "sillä englantilaiset tappoivat heidän päällikkönsä... Ja se oli heille oikein, sillä illä he

”Kaarle Suuren kristityt sotilaat pakkokastoivat 4 500 saksivankia ja sitten teloittivat heidät.”