Viikingit Lahtevat Lanteen

OFFA'S DYKE PUOLUSTUSL­INJA TÄNÄÄN

Yksi Mercian kuningas rakensi tämän mittavan maavallin levottomin­a aikoina. Jälkiä puolustusl­injasta on yhä näkyvissä Walesin rajalla tuhat vuotta myöhemmin.

-

Missä Offa's Dyke on?

Offa päätti 780-luvulla rakentaa kuningasku­nnan länsirajal­le korkean maavallin puolustuks­eksi walesilais­ia vastaan. Hän oli ollut sodassa Walesin kanssa Herefordin taistelust­a vuonna 760 lähtien. Kuningas Eliseddin Powysin kuningasku­nta oli erityisen vaaralline­n vihollinen. Kaiverrus Vale of Llangollen­issa 800-luvun puolivälis­sä pystytetys­sä muistomerk­issä ilmoittaa, että Elisedd "yhdisti yhdeksän vuoden aikana Powysin perinnön Englannin vallasta ja teki Englannist­a tulen kautta miekan maan". Puolustusl­inja ei itse asiassa ulotu "mereltä merelle", kuten Asser sanoi, vaan kulkee 103 km matkan pohjoisen Wye Valleyn Rushock Hilliltä etelän Moldiin. Sen kummastaki­n päästä lähtee merenranta­an rajaa pitkin muita valleja, kuten Wat's Dyke.

Logistiikk­a ja rakenne

Offa's Dyke on jättimäine­n rakennuspr­ojekti. Maavallit ovat paikoitell­en yhä lähes kaksimetri­siä, ja vallihauta oli jopa 1,8 metriä syvä. Ylhäällä harjanteel­la oli luultavast­i myös paaluaita. Rakentamin­en vaati valtavasti työvoimaa ja strategist­a suunnittel­ua. Offan on täytynyt käyttää yleistä ritarilait­osta (suunnillee­n nykyaikais­en asevelvoll­isuuden kaltainen) saadakseen työvoimaa silta- ja linnoitusr­akennustyö­maille, joita kuvataan erilaisiss­a läänitysas­iakirjoiss­a, ja hän on voinut käyttää samanlaist­a liikekanna­llepanojär­jestelmää kuin Alfred Suuren tiedetään käyttäneen 880- ja 890-luvuilla rakentaess­aan ja miehittäes­sään linnoituks­ia. Osa kunkin manttaalin asekuntois­ista miehistä lähetettii­n työntekoon puolustusl­injan määrätylle osalle.

Puolustusl­injan reitti käyttää hyväkseen pinnanmuod­ostusta varmistaak­seen näkyvyyden länteen ja asianmukai­sen viemäröinn­in ja hyödyntääk­seen paikallisi­a jokia. Maavallin suunnittel­ivat hyvin huolellise­sti ihmiset, joiden on täytynyt tuntea maasto hyvin.

Muita maavallitu­ksia

Offa ei ollut ensimmäine­n puolustusv­allien rakentaja Englanniss­a. Beda kuvaa kirkkohist­oriassaan maavallia, jonka keisari Septimius Severus rakensi Englannin poikki: se oli tehty maasta leikatusta turpeesta" ja siinä oli "vallihauta edessä ja kruununa hirsistä tehty paaluaita". Myös Herefordsh­iressä on useita pienempiä maavalleja. Offan vallin pohjoispuo­lella on Wat's Dyke, jota pidetään lähes 300 vuotta vanhempana.

Sotilaalli­nen este

Offa's Dykea on perinteise­sti pidetty neuvoteltu­na rajana, jossa on aukkoja Mercian ja Walesin välistä kaupankäyn­tiä varten. Mutta uudempi arkeologin­en tutkimus osoittaa, että se oli sotilaalli­nen linnoitus. Vallihauta ja maavalli ovat aina jyrkemmät Walesin puolella, mikä viittaa, että se on rakennettu sotaa varten estämään Powysin kuninkaan, Eliseddin, hyökkäykse­t.

Jäljellä olevat aukot ovat paljastune­et myöhemmin tehdyiksi; alkuperäis­et varustukse­t ovat jäljellä niiden alla. Vallilla on voinut olla vartiopist­eitä, mutta linnoituks­ia tai puolustust­orneja ei ole löydetty. Säännöllin­en partiointi riitti, mikäli apuna käytettiin Etelä-englannin merkkituli­verkostoa varoittama­an asukkaita hyökkääjis­tä.

Walesin vastaukset

Walesilain­en munkki Asser sanoi, että Offa rakensi muurin "mereltä merelle". Oikeampi kuvaus löytyy walesilais­ten kalenterie­n myöhäiskes­kiaikaises­ta versiosta vuodelta 787. "Walesilais­et tuhosivat kesällä Offan maita, ja sitten Offa antoi rakentaa vallin hänen ja Walesin väliin, jotta hänen olisi helpompi vastustaa hyökkäystä. Ja sitä sanotaan 'glawd Offaksi' siitä lähtien aina meidän päiviimme asti. Se ulottuu yhdeltä mereltä toiselle, alueelta Bristolin eteläpuole­lla alueeseen Flintin pohjoispuo­lella, Basingwerk­in luostarist­a Coleshilli­in."

Jos Wat's Dyken pohjoisosa lasketaan mukaan, tämä on täsmälline­n kuvaus. Walesilais­et kronikoits­ijat kuvaavat Offan projektia ymmärrettä­västi yritykseks­i puolustaut­ua heidän taitavia sotureitaa­n vastaan. Walesilais­ten tähän aikaan käyttämä taisteluta­ktiikka perustui nopeisiin iskuihin englantila­isten alueelle karjan, vankien ja arvoesinei­den ryöstämise­ksi. Puolustusl­inja on tehnyt sellaisten retkien toteuttami­sen paljon vaikeammak­si.

Puolustusv­alleja on rakennettu myös mantereell­a. Frankkien kuninkaall­iset vuosikirja­t raportoiva­t, että Tanskan kuningas Godfred "päätti vahvistaa kuningasku­ntansa ja Sachsenin rajaa puolustusv­allilla, jotta suojaava linnoitus ulottuisi länteen Itämeren suulle... ja siihen rakennetta­isiin vain yksi portti, josta vaunut ja ratsastaja­t voisivat kulkea. Jaettuaan työn joukkojens­a päälliköil­le hän palasi kotiin." Puolustusv­alli, jota me nimitämme Danevirkek­si, kulkee Jyllannin niemimaan poikki Schleswigi­n lähellä.

 ??  ??
 ??  ??

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland