Elä­mä vii­kin­kien var­jos­sa

Cornwal­lin ka­pi­nal­li­sis­ta nuk­ke­ku­nin­kai­siin: kart­tam­me esit­te­lee, mi­ten poh­joi­sen mies­ten hyök­käyk­set vai­kut­ti­vat 900-lu­vun brit­ti­läi­siin ku­nin­gas­kun­tiin.

Viikingit Lahtevat Lanteen - - Anglosaksit Vs. Viikingit/ Muuttuvat Suhteet - KUVAT TOM JAY

Wa­le­si­lai­nen ("brit­ti­läi­nen") ku­nin­gas­kun­ta, jon­ka alue kat­toi ny­kyi­sen Skot­lan­nin ja Cumb­rian (Luo­teis-englan­nis­sa). Se kär­si pa­hoin vuon­na 870, kun Dub­li­nin vii­kin­git pii­rit­ti­vät Dum­bar­ton Roc­kia. Go­van (nyk. Glas­gow) oli to­den­nä­köi­ses­ti St­rathcly­den hen­gel­li­nen kes­kus, ja se oli po­liit­ti­nen voi­ma­kes­kus pit­käl­le 900-lu­vul­le.

St­rathcly­de Wa­le­sin ku­nin­gas­kun­nat

Wa­le­sis­sa on il­mei­ses­ti ol­lut var­hain jouk­ko ku­nin­kai­ta, jot­ka hal­lit­si­vat eri­ko­koi­sia val­ta­kun­tia ja -ra­ken­tei­ta; joh­ta­va niis­tä oli luo­teen Gwy­nedd. Vaik­ka Rhodri Maw­ria ("Suu­ri") vas­taan hyök­kä­si­vät niin vii­kin­git kuin englan­ti­lai­set, ja to­den­nä­köi­ses­ti mercia­lai­set mur­haa­jat sur­ma­si­vat hä­net vuon­na 878, hä­nen seu­raa­jan­sa hal­lit­si­vat mo­nia ku­nin­gas­kun­tia ja sol­mi­vat liit­to­ja vii­kin­kien ja an­glo­sak­sien kans­sa ai­na olo­suh­teis­ta riip­puen.

Cornwall

Cornwall pää­tyi län­si­sak­sien suo­raan hal­lin­taan 800-lu­vul­la. Ai­na­kin osa asuk­kais­ta te­ki vas­ta­rin­taa ja liit­tou­tui vii­kin­kien kans­sa vuon­na 838. Cornwal­lin vii­mei­nen tun­net­tu ku­nin­gas kuo­li wa­le­si­lai­sen läh­teen mu­kaan vuon­na 875, mut­ta kelt­ti­läi­sen pai­kan­ni­mis­tön säi­ly­mi­nen osoit­taa, et­tei van­ha ku­nin­gas­kun­ta kos­kaan su­lau­tu­nut täy­del­li­ses­ti an­glo­sak­sien maa­il­maan.

Al­ba

Pik­tien ja skot­tien ku­nin­kai­den hal­lit­se­mas­ta alu­ees­ta alet­tiin 800-lu­vun lo­pul­la käyt­tää ni­mi­tys­tä Al­ba ("Bri­tan­nia" gae­lik­si) sen mer­kik­si, et­tä il­mas­sa oli muu­tok­sen tun­tua. Al­ban ku­nin­gas­kun­taa hal­lit­si sar­ja Al­pin-ta­lon hal­lit­si­joi­ta, jot­ka ko­ho­si­vat 800-lu­vun vii­kin­ki­hyök­käys­ten le­vot­to­mi­na ai­koi­na hal­lit­se­maan suu­ria aluei­ta, jois­ta tu­li sit­tem­min Skot­lan­nin ku­nin­gas­kun­nan ydin.

Nort­humb­ria ja Yor­kin ku­nin­gas­kun­ta

Nort­humb­rian ku­nin­gas­kun­ta oli syn­ty­nyt ete­läi­sen Dei­ran ku­nin­gas­kun­nan osan ( jon­ka kes­kus York oli) su­lau­tues­sa yh­teen poh­joi­sen Ber­nician kans­sa. Yor­kia hal­lit­si­vat 860-lu­vul­ta läh­tien vii­kin­git, jot­ka aset­tui­vat sin­ne asu­maan pian sen jäl­keen, kun puo­les­taan Bam­burgh oli ja py­syi an­glo­sak­sien val­lan lin­noi­tuk­se­na poh­joi­ses­sa.

Mercia

Mercian ku­nin­kaat oli­vat ol­leet mui­den an­glo­sak­sien val­ta­kun­tien ylim­mäi­siä hal­lit­si­joi­ta 700-lu­vul­la, ja täl­lä oli mer­ki­tys­tä yhä 800-lu­vul­la. Vuo­si­kausien val­ta­tais­te­lut joh­ti­vat Mercian ku­nin­kaan kor­vaa­mi­seen vuon­na 874 en­sin hal­lit­si­jal­la, jo­ka on voi­nut ol­la vii­kin­kien ma­rio­net­ti, ja sit­ten Et­hel­re­dil­lä, eal­dor­ma­nil­la, jo­ka oli luul­ta­vas­ti van­no­nut us­kol­li­suut­ta ku­nin­gas Al­fre­dil­le.

Itä-anglia ( East-anglia)

Vii­kin­git sur­ma­si­vat Itä-anglian vii­mei­sen an­glo­sak­si­sen ku­nin­kaan vuon­na 869. Hä­net muis­te­taan Ed­mund Mart­tyy­ri­nä, Itä-anglian Py­hä­nä Ed­mun­di­na. Itä-anglias­ta tu­li vuon­na 878 At­hels­ta­nik­si kas­te­tun Guth­ru­min joh­ta­ma vii­kin­ki­val­ta­kun­ta. Seu­ra­si kym­me­nen rau­han vuot­ta, kun­nes uu­det vii­kin­git ot­ti­vat val­lan Guth­ru­min kuol­tua. Py­hän Ed­mun­din ni­mis­sä lyö­dyt ko­li­kot pal­jas­ta­vat kui­ten­kin, mi­ten he "os­ti­vat it­sel­leen pää­syn" an­glo­sak­sien po­li­tiik­kaan.

Wes­sex

Län­si­sak­sien Wes­sexin ku­nin­gas­kun­taa hal­lit­si­vat Ecg­berh­tin pe­ril­li­set, jot­ka ot­ti­vat val­lan 800-lu­vun alus­sa. Wes­sex hal­lit­si suur­ta osaa Ete­lä-englan­nis­ta, kun Al­fred Suu­ri (hal­lit­si 871– 899) puo­lus­ti on­nis­tu­nees­ti val­tais­tuin­taan vii­kin­ki­hyök­käyk­siä vas­taan.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.