Islannin saagat
Mitä eeppiset tarinat kertovat meille viikinkien Islannin sodista ja asuttamisesta?
Islannin saagat kuuluvat viikinkiajan ajan historian tärkeimpiin lähteisiin. Ne kertovat sankariteoista, kiistoistata ja merimatkoista, ja niitä oli lähinnä ä Islannissa todennäköisesti suullisessa lisessa muodossa jo ennen kuin ne kirjoitettiin oitettiin muistiin noin 1200-luvulla.
Joillakin saagoista on historiallinen allinen tausta, kuten Orkneyinga saga, joka kertoo Orkneyn jaarleista, ja Vinlandin nlandin saagat viikinkien matkoista PohjoisjoisAmerikkaan. Nekin ovat ottaneetet vaikutteita kertojan tekniikasta ja kirjoittajan ittajan halusta glorifioida tietyn suvun tekoja ekoja yli muiden. Saagojen perusteellaa on esimerkiksi lähes mahdoton päätellä ätellä täsmällisesti, minne Amerikkaan n Viikingit rantautuivat.
Suurin saagakokoelma on Íslendinendingasögur, Islantilaissaagat, joka sijoittuu pääasiassa Islannin viikinkiasutuksen uksen ensimmäiselle 100 vuodelle. Se kertoo Islannin suurimpien sukujen konflikteista nflikteista ja värikkäiden persoonallisuuksien ien näennäisesti mitättömien kiistojenjen usein traagisista seurauksista. Se kuvaa vaa tapahtumien kehitystä useiden suku-sukupolvien ajalta.
Njálsin saaga kertoo, miten Njáljál Thorgeirsson vedetään mukaann kiistoi-kiistoihin, jotka hänen ystävänsä Gunnarnar Hámundarsonsín murhateot nostattavat. Kostonhimoinen joukko poltti Njálin kuoliaaksi omaan taloonsa hänen poikansa murhattua Gunnarin yhden serkun.
Saagat ovat tärkeä tietolähdee viikinkiyhteiskunnan organisaatiosta,iosta, ja ne tarjoavat ainutlaatuisia välähdyksiädyksiä yksityiskohdista, joita perinteisemmätemmät historiankirjoittajat usein jättävätät pois.
Groenlendinga saga (Grönlantilaistentilaisten saaga) dokumentoi esimerkiksi tarinan Freydíksestä, Erik Punaisen tyttärestätärestä (Erik löysi Grönlannin). Hän järjestiesti ja johti matkan Pohjois-amerikkaan.an. Se antaa meille tietoa siitä, miten vaikutusvaltaisia jotkut naiset olivatlivat kauppamatkoilla. Gunnarin vaimomo Hallgerð, josta tulee saagan pääai-äaiheena olevan kiistan syy, todistaaaa myös, että monet viikinkinaiset eivät olleet vain passiivisessa osassaa miesten välisissä konflikteissa.