Sámegieloahpahus II VUORUHUVVO
Álttá joatkkaskuvlla oahppit leat vássán skuvlajagi ožžon olu friddjadiimmuid go livččii galgan sámegieloahpahus. Dán skuvlajagi sávvet ášši rievdat.
Beannot vahkku áigi álggii ođđa skuvlajahki Álttá joatkkaskuvllas. Oahppit, geain sámegiella lea vuosttašgiellan, váillahit oahpahusa sámegieldiimmuin. Vaikko skuvlajahki lea álgán, de ii leat vel sámegieloahpahus sis álgán.
Váttisvuohta
Vássán skuvlajagi vásihedje oahppit olu friddjadiimmuid go livččii galgan sámegieloahpahus. Oahppit, geaid Ávvir lea válljen anonymiseret, muitalit iežaset dávjá ráhkkanan diibmui, vuordán guhká ovdal go ožžot dieđu ahte oahpahus ii šatta.
– Vásihit maid dávjá ahte ii addo diehtu midjiide jus sámegieldiibmu ii šatta. Dat mielddisbuktá ahte mii dávjá čohkkát ja vuordit oahpaheaddji, ovdal go mannat ovdakantuvrii, gos de oažžut dieđu ahte midjiide ii boađe oahpaheaddji, čilge oahppi.
Eksámen baldá
Unnán sámegieldiimmuid geažil masset oahppit dehálaš osiid lohkanmearreplánas, maid livččii dehálaš máhttit vejolaš eksámenis, muhto maid eai háhppet čađahit. Dá lea ge juoga mii baldá ohppiid.
– Eksámen lea hui balddihahtti jurdda jus sámegieldiimmut jotket ain nu go dán rádjái leat leamaš, dadjet sii.
Oahppit leat eahpesihkkarat mii sivvan dasa lea go ná lea.
Eat vuoruhuvvo
Go galgá oahpahus luohkkálanjas, lea dehálaš várret lanja. De vurdojuvvo maid ahte beassá geavahit lanja man leat várren. Dan oktavuođas muitalit oahppit unohas vásáhusa man leat šaddan vásihit sámegieldiibmui manadettiin.
– Midjiide lei, nu go juo láve ge, várrejuvvon latnja gos mis galgá sámegieldiibmu. Go bođiimet dohko, de čájehuvvui ahte doppe lei eará oahpaheddjiin čoahkkin. Geahččaleimmet čilget ahte latnja lea várrejuvvon sámegieloahpahussii dan áigge, muhto eat váldon bealljái. Beasaimet maid de gullat ahte sámegieloahppit leat nu unnán ahte latnja ii vuoruhuvvo midjiide, muitalit sii.
– Dalle gal dovddaimet ahte eat vuoruhuvvo, orrot measta badjelgeahččame min.
Válljet fágaid gaskka
Váilevaš oahpaheaddji lea okta diŋga, fágat oktanis fas nubbi diŋga. Oahppit vásihit ahte fertejit válljet fágaid gaskka maid áigot vuoruhit.
– Diibmoplánas boahtá ovdan ahte mis leat guokte fága oktanis, dárogiella ja sámegiella. Dát dagaha ahte mii fertet ieža árvvoštallat fágaid, ja vuoruhit dan mii midjiide orru dehálaš. Dat dagaha ahte mii massit juogo dárogiela dahje sámegiela, mat goappašagat leat eksámenfágat, čilge oahppi.
Oahppi lohká maid ahte olu friddjadiimmuid geažil lea álkit oažžut dárogieldiimmu maid mielde, go sámegieldiibmui ii boađe oahpaheaddji.
Ođđa jávkanmearri gierdá 10 proseantta jávkama juohke fágas. Ávvir jearrá movt dán áigot čoavdit fágaid ektui mat leat oktanis.
– Oahpaheaddji lohká lea min duohken man válljet vuoruhit. Jus áigut searvat sámegieldiibmui, de oažžut beare mannat. Lea dieđus suorggahahtti ahte lea nu, čilge oahppi.
Buorre oahpahus
Vaikko sámegieldiimmut šaddet oalle nuo ja ná, de eai moaitte oahppit oahpahusa. Go vuos lea oahpaheaddji dahje sadjásaš skuvllas, ja ohppiin šaddá sámegieldiibmu, de leat hui duhtavaččat.
– Skuvllas leat čeahpes oahpaheaddjit, ja leat buorit diimmut go vuos šaddá oahpahus. Danne lea hui šállošahtti go massit daid, dadjá oahppi.
Eará fálaldagat
Vaikko ohppiin ii leat šat nu stuora jáhkku dasa, de sis lea unna sávaldagaš ahte ášši rievddašii dán skuvlajagi.
– Go skuvla ii nagot addit midjiide dan man mis livččii riekti oažžut, de galggašii eará fálaldagaid addit. Ovdamearkka dih- te gáiddusoahpu, man muhtun skuvllat fállet, dadjá oahppi.
– Sávan ahte dán skuvlajagi šaddá eambbo sámegieloahpahus go mannan skuvlajagi.
– Hástalus midjiide
Ávvir válddii oktavuođa Álttá joatkkaskuvllain, geat eai oaidnán siva manne dán ášši váldet ovdan.
– Midjiide lea hui hástaleaddji gávdnat sámegielat sadjásaččaid, ja mieđihan ahte dat lea stuora váttisvuohta min skuvllas. Mii bargat áššiin, ja leat geahččaleame čoavdit dan, dadjá Álttá joatkkaskuvlla rektor, Inger Berit Persen.
Fágaovddideaddji, Tine Klevstad, ii kommenteren ášši.