GOZIHEIGGA dárkilit Árjja vuoigatvuođačoahkkima
Guokte listanjunnoša Ávjovári válgabiirres čuovuiga dárkilit go Árjja lágidii mánnodaga álbmotčoahkkima dan birra, ahte mot sihkkarastit báikegotteolbmuid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja meahccái.
Árjja Ávjovári válgabiirre vuosttaševttohas, Inger Eriksen Fjellgren, lei áibbas čielggas ahte su mielas ii beroš Finnmárkkuopmodat (Fefo) báikkálaš olbmuid beroštumiin. Son dadjá ge ahte mihttu lea oažžut báikegotteolbmuid háldui meahci buriid hálddašeami, nu go jávrebivddu, fuođđobivddu, guollebivddu ja muđui eará árbevirolaš meahcástallamiid.
Láhkačeahpit álggaheigga čoahkkima
Álggos lei Árja addán sátnesaji dutkái ja doavttergrádastipendiáhttii Aila Biret Selforsii ja diehttelasat Romssa universitehta juridihka professorii Øyvind Ravnai. Soai doalaiga vuđolaš ja dárkilis logaldallama neahta bokte dan nuppelohkái guldaleaddjái geat ledje boahtán Beassi dállui gullat.
Dál lea ge Finnmárkokommišuvdna kárteme vuoigatvuođaid Kárášjoga gielddas gos leat ovddiduvvon 73 iešguđetlágan vuoigatvuođagáibádusa iešguđet joavkkuin, nu go priváhtaolbmuin, sogain, bearrašiin, giliin, servviin ja dieđus boazodoallosiiddain. Kárttain oaidná ahte ollu vuoigatvuođagáibádusat leat sárgojuvvon badjálaga ja ruossut maiddái.
– Ovttasráđiid buoremus
Sihke Selfors ja Ravna oaivvildeaba ahte buoremus livččii ahte okta dahje stuorát joavkkut ovddidit gáibádusa, eai ge olu smávva joavkkut ja ovttaskas olbmot.
Doavttergrádastipendiáhtta Aila Biret Selfors deattuhii ahte son ii dovdda mot ja geat Kárášjogas leat ovddidan gáibádusaid, muhto obbalašvuođas sáhttá dadjat, ahte ovttasráđiid dáidá leat buoremus ovddidit oamastandahje eksklusiiva geavahanrievtti.
– Muđui sáhttá šaddat nu moivvas ášši go ollu gáibádusat leat ovddiduvvon, dadjá Aila Biret Selfors.
– Garvit bearrašiid dásis
Øyvind Ravna maid váruha ollu joavkkuid ovddidit vuoigatvuođagáibádusaid, nu ahte dat gártet konfliktii gaskaneaset. Son jáhkká de ollu álkit Finnmárkokommišuvdnii mieđihit oamastan- ja hálddašanrievtti Fefoi. Ovdamearkka dihte geavai ge Stiertnás dan láhkái ahte boazodoalu oamastangáibádus šattai konfliktii fásta ássiiguin, nu ahte boazodoallu vuoittáhalai oalát dan áššis.
– Mun rávven buoremus lági mielde garvit gáibidišgoahtit rivttiid bearrašiid dásis, go dat sáhttá dagahit váttisvuođaid. Ovdamearkka dihte mot dan galgá čoavdit juridihkalaččat, dadjá Ravna.
Gielda gáibidan rivttiid
Kommišuvnnas lea hástaleaddji bargu Kárášjoga gielddas, go doppe leat ollu gáibádusat ovddiduvvon ja go dat leat sárgojuvvon kárttaid ala, de lea oaidnit dego heavdni livččii gođđán fierpmi dasa.
Kárášjoga gielda maid lea ovddidan álbmoga ovddas oamastanja hálddašanvuoigatvuođa siskkobealde gieldda rájiid. Sátnejođiheaddji Svein Somby (Bargiidbellodat) lei maid álbmotčoahkkimis.
– Mii leat ovddidan dan láhkái gáibádusa, ahte dáhttut vuoigatvuođaid daidda guovlluide ja eatnamiidda mat vel báhcet maŋŋel go buot vuoigatvuođagáibádusat leat čielggaduvvon. Gieldda bealis oinniimet ahte eat sáhte gilvalit singuin geat leat juo ovddidan vuoigatvuođagáibádusaid. Jus vel báhcet eatnamat maidda eai mieđit oktii ge vuoigatvuođaid, de lea gielda dáhtton daid oamastit ja hálddašit álbmoga ovddas, dadjá Somby.
– Eai beroš báikegotti olbmuin
Álbmotčoahkkimis aŋkke unnán vuhttojedje politihkalaš višuvnnat vaikke lágideaddji lei Árja ja soames politihkkarat eará bellodagain ledje boahtán dohko. Árjja njunuš Inger Eriksen Fjellgren aŋkke lei kritihkalaš dasa ahte Fefo galgá hálddašit Finnmárkkus, go su oainnu mielde eai sii beroš báikegotteolbmuin.
– Ovdamearkka dihte eai beasa muhtun báikeolbmot ealgabivdui, muhto olggobeale olbmuid gal luitet. Dat lea viehka imaš. Mun lean hállan olusiiguin ja buohkat leat vuostá Fefo, čuoččuha Inger Eriksen Fjellgren.
Son maiddái atná hui imašin go boazodoallu lea Fefo bealde Unjárgga-áššis mas báikegotti olbmot vuite geavahan- ja hálddašanrievtti Finnmárkku meahcceduopmostuolus.
– Buorre go eai vuoitán
Maŋŋel láhkačehpiid logaldallama bivddii SÁB listanjunuš sáhkavuoru mas doalai guhkebuš čoahkkáigeasu logaldallamis, ja dan olis loahpas de konkluderii, ahte lea buorre go Stiertná boazodoallit eai vuoitán oamastanrievtti sullui.
– Go de livččii sáhttán álgit suspenderet eará olbmuid doppe. Dat sáhttá geavvat maiddái eará guovlluin jus vuitet stuorát joavkkut oamastan- ja hálddašanrivttiid, dadjá John Henrik Eira.
Dasa gal Árjja listanjunuš Inger Eriksen Fjellgren šluvggii oaivvi ja dajai: – Dat ii leat riekta. Eira geahčestii oalle bastilit Árjja njunnošii ja vástidii: – Don it sáhte lohkat dat ii leat riekta, go dat lea mu «betraktning» (oaivil, árvvoštallan – journalistta mearkkašupmi).
Muđui lei čoahkkin jaskat.
Ovttaoaivilvuohta
Čoahkkimis eai lean ge garra vuostálasvuođat, muhto baicce vuhttui hui ovttaoaivilvuohta daid stuorra ja váttis gažaldagain. Sámeálbmot Bellodaga (SÁB) John Henrik Eira ja Dáloniid Listu Sámediggái (DLS) Nils Anders Eira leigga ge áidna eará listtuid njunnošat čoahkkimis geat dárkilit čuovuiga čoahkkima.
Ávvira doaimmaheaddji oaččui lobi jearrat gažaldaga dan golbma listanjunnošis – Árjjas, SÁB ja DSL – ahte galgá go Fefo heaittihuvvot hálddašanorgánan. SÁB njunuš John Henrik Eira ii dáhtton dan vástidit nu čielgasit, muhto lohká ahte ferte vuos buot vuoigatvuođaid čielggadit.
– Easka dalle sáhttá hállagoahtit hálddašeami birra, dadjá Eira.
– Geassit ovtta guvlui
Árjja njunuš Inger Eriksen Fjellgren dadjá fas ahte Fefo lea gaskaboddosaš hálddašanorgána ja áiggi vuollái galgá dat heaittihuvvot go vuoigatvuođat leat čielg- gaduvvon. Dasa bážii John Henrik Eira gažaldahkan ahte gii bat de galgá hálddašit.
– Na báikegotteolbmot, vástidii Eriksen Fjellgren dasa oanehaččat.
DSL listanjunnošis Nils Anders Rasmusis gal lei áibbas čielga vástádus dasa mii Fefo boahtteáigi berre leat.
– Fefo galgá heaittihuvvot, go dat ii váldde vuhtii báikkálaš olbmuid geavaheami, dadjá Nils Anders Somby. Son deattuhii ge ahte dát vuoigatvuođaáššit Finnmárkkus eai berre šaddat dakkár bellodagaid politihkalaš áššit maid sii gesset iešguđet guvlui.
– Lea nu dehálaččat midjiide ahte mii buohkat fertet bargat beallálaga, dadjá Rasmus.