Juoga áibbas boastut láigohattiin

Ievttá Ávviris čáliimet dan birra go Marit Mathisdatter Anti muittohuvvan isit, ferte máksit 9350 ruvnno mánnui orrut fuolahusvisttis Kárášjogas. Oktiibuot go lea máksán buot rehkegiid, de báhcá son velggolažžan 2700 ruvnno mánnui. Su eamit ii dieđe mo galgá máksit dáid rehkegiid. Marit Mathisdatter Anti isit fárrii ge fuolahusvistái suoidnemánu 7. beaivvi. Su isit lea unnimus pensionista gii oažžu 14 500 ruvnno mánnui. Stohpoláigu orrut fuolahusvisttis lea 9 350 ruvnno mánnui, ja son ferte vel oastit borramuša, máksit bivttasbassama ovddas ja dálkasiid vel ferte oastit. Anti lea rehkenastán ahte su isit báhcá velggolažžan 2700 ruvnnu mánnui.

Dan gal ferte dadjat dakka viđe ahte 9350 ruvnno máksit láigohatti mánnui lea suorggahahtti hattit. Ii oba čága ge jierbmái mot gielda oba storre ge dákkár hattiid mávssihit iežaset vuoras ja buohcci olbmuin. Dasa eai báljo oba ge gávdno ge sánit, ahte mot politihkkariin oba lea ge oamedovdu iežaset boares olbmuid mávssihit dakkár goluiguin maiguin jur leat nuolaheame álásin doppe ássiid. Lea váigat oaidnit go Kárášjoga gielda ii oba oro ge nagodeame, ii ge suitime fuolahit iežaset boares olbmuid buorebut go dál dahket. Vuos juo álggos lea unnán bargit dearvvašvuođa suorggis, ja dasa lassin leat mearridan dakkár divrras hattiid fuolahusvisttis, maid ii oba sáhte ge ipmirdit mot lea vejolaš.

Ii oba čága ge jierbmái mot gielda oba storre ge dákkár hattiid mávssihit iežaset vuoras ja buohcci olbmuin.

Lea oba mihá imaš jus dál politihkkarat eai čohkket beavddi birra, oktan ráđđeolbmáin ja ossodatjođiheddjiiguin gávdnat čovdosiid dan heahtedillái masa dál leat gártan. Dál eai sáhte šat politihkkarat ja hálddahusnjunnošat dušše jorrat birra birra dego láhppon sávzzat, dan botta go gieldda boarrásat šaddet gillát. Lea áibbas čielggas ahte hálddahus ii máhte, ii ge sáhte hálddašit dan barggu masa leat biddjon, go dearvvašvuođasuorggis leat nu ollu bártit main eai oro šat beassame eret.

Dál fertejit ge politihkkarat stivregoahtit. Dáhttut hálddahusa ohcat vuos buot dieđuid vai oidnet gokko leat stuorámus hástalusat. Jáhkkimis dáidda ollu bárttiide mat begget gielddas, lea heajos ruhtastivrejupmi iešguđet ge ossodagain. Kárášjoga gielddas orro dál gal dološ bággu vuoruhit buot hálddahuslaš ja politihkalaš návccaid čorgenbargguide dearvvašvuođasuorggis. Ii ge ábut das ballat ahte muhtun fálaldagaid soaitá dárbu gielddas heajudit, vai suitet láhčit buoret dili dearvvašvuođasuorggis. Dan fertejit gielddaássit maid ipmirdit ahte muhtun háve ferte muhtun fálaldagaid goaridit vai besset ruđaid sirdit dohko gos leat stuorámus dárbbut. Das hupmat mii vuoras, buohcci olbmuid birra geat šaddet gillát go dearvvašvuođasuorggis orro dušše moivi. De lea beare govttolaš ahte gielda ferte dohko dál vuoruhit eanemus návccaid.