Boazodoallooahpahalli ii oaččo doarjaga
Dál lea bearaš váldán advokáhta
Boazodoallooahpahallidoarjja galgá leat ruđalaš veahkki oahpahalliide geat leat čađahan boazodoallooahpu ja háliidit leat oahpahallin boazodoalus. Dađi bahábut eai oaččo buot boazosámenuorat dan ruhtadoarjaga go váhnemiin ii leat siidaoassi. Maiken Rasdal Kemi (18) lea okta sis.
Maiken Kemi oaččui oahpahallisaji go gearggai Guovdageainnus Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla boazodoallooahpus, muhto ii oaččo oahpahallibálkádoarjaga go váhnemiin ii leat siidaoassi. Maiken Kemi viellja oaččui siidaoasi, ja okta ákkain lei áhči dearvvašvuohta.
– Mii eat dohkket go Maiken ii oaččo doarjjaruđaid dušše dán dihte go váhnemiin ii leat siidaoassi, go buot nuorat Norggas galget oažžut oahpahallidoarjaga. Su vieljas lea siidaoassi ja viellja han lea liikká lagas olmmoš, lohká Astrid Rasdal Kemi, Maikena eadni.
– Eai vuorut ášši
Astrid Rasdal Kemi muitala sii válde máŋgii oktavuođa Boazodoallo- ja Duodjeoahpahuskantuvrrain, muhto sii eai ožžon vástádusa.
– Beasaimet gullat dat dušše lea nu. Orui ahte eai vuoruhan min ášši, muitala A. Rasdal Kemi.
Su mielas lea maid ártet go eai vuorut dán ášši, go son diehtá dá lea ášši mii čuohcá olu boazosámi nuoraide. Son ii aŋkke háliidan dohkkehit dien vástádusa ja dán dihte mearridii bearaš váldit oktavuođa advokáhtain Nils M. Utsiin.
– Go válddiimet advokáhta, de Boazodoallo- ja Duodjeoahpahuskantuvra meinii álgit bargat áššiin, muhto mii eat leat vel ge gullan maide, muitala Astrid Rasdal Kemi.
– Viidásit fylkii jus lea bággu
A. Rasdal Kemi muitala sii meinejit váldit oktavuođa fylkkain jus ášši ii čovdo. Doppe sáhttá oažžut veahá doarjaga, muhto A. Ras- dal Kemi muitala dát doarjja lea mihá unnit go oahpahuskantuvrras livččii ožžon, ja Maikena viellja ii oaččo bálkká jus dan doarjaga fertejit váldit. Dasa lassin livččii buot ovddasvástádus gahččan Maikena vielja ala.
Ášši sáddejuvvon viidásit
Boazodoallo- ja Duodjeoahpahuskantuvrra beaivválaš jođiheaddji Berit Anne O. Kemi lohká ahte ášši ii leat šat oahpahuskantuvrra duohken obanassiige.
– Ášši lea meannuduvvon guoskevaš njuolggadusaid ja prosedyraid vuođul. Dan sivas go Maiken Kemi ii leat dohkkehan min mearrádusa, de leat ášši ferten sáddet viidásit NBR:I. Jus galgá mihkke rievdaduvvot, de lea ealáhus mii ferte dan mearridit, mis ii leat váldi rievdadišgoahtit sisaváldingáibádusaid ja njuolggadusaid. Mii leat oallugiidda biehttalan addimis dan doarjaga, geat leat seamma dilis go Maiken, nu ahte eat mii sáhte dušše sutnje dan addit, lohká Kemi.
Billista movtta
Sihke Maiken Kemi ja su eadni muitaleaba ahte Maiken lea álo beroštan boazodoalus ja searvan boazodoallogullevaš bargguide. Dat lei ge manne Maiken válljii čađahit boazodoallooahpu Sámi Joatkkaskuvllas ja Boazodoalloskuvllas Guovdageainnus.
– Maikenis lea leamašan hui heajos mokta dán rájes go oaččui dieđu ahte ii oaččo boazodoallooahpahallidoarjaga, dadjá Rasdal Kemi.
– Boazodoallobiras lea veahá garas, ja Maiken lea beassan gullat kommentáraid dan dihte go ii oaččo oahpahallidoarjaga, joatká Rasdal Kemi.
Bargame boazobargguid vaikko ii leat oahpahalli
Rasdal Kemi muitala joatkkaskuvla maid movttiidahtii Maikena ohcat boazodoallooahpahallidoarjaga, ja skuvla čálii
vel reivve Elinor Jåmai čielggadan dihte ášši, muhto eai ožžon vástádusa.
– Lea váivi go ná lea dilli šaddan. Mokta lea vuollin ja beaivvit gollet njozet, ja dál ii leat eará go vuorddašit vástádusaid. Go in leat ruovttus vuorddašeame vástádusa, de lean áhči ja vielja mielde barga- me boazobargguid, vaikko in leat oahpahalli, lohká Maiken.
Mii eat leat ožžon ságaide Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi jođiheaddji Ellinor Marita Jåma kommenteret ášši.