– Livččiimet sáhttán oanidit elliid gillámuša
Mannan sotnabeaivvi vuddjojedje vuot bohccot togii Nordlánddas. Boazoeaiggát Per Thomas Kuhmunen muitala ahte Bane NOR ii dieđihan sidjiide lihkohisvuođa birra ovdal go ledje gollan 40 minuvtta, nu oaivvilda bohccuid šaddan gillát guhkit go lei dárbu.
Per Thomas Kuhmunen gullá ovtta dan čieža siidaoassái guovllus, gos sotnabeaivvi vuddjojuvvo 80 bohcco togii.
Dáhpáhus lei Lønsdalas, Saltdal gielddas.
– Mis leat 3500 bohcco, ja leat massán badjel 150 bohcco golbma maŋimuš mánus. Dat lea mearkkašahtti oassi produkšuvdnaealus, muitala Kuhmunen.
Šadde ieža váldit oktavuođa Bane NOR:IN
Kuhmunen muitala ahte sii eai ožžon dieđu lihkohisvuođa birra Bane NOR:S, geain lea ovddasvástádus dieđihit orohahkii go bohccot vuddjojit.
Lihkohisvuohta dáhpáhuvai diibmu 14.05, ja Kuhmunen muitala sii álggus ožžo dieđu politiijain.
– Livččiimet sáhttán oanedit dáid elliid gillámuša, jus Bane NOR livččii váldán oktavuođa minguin seammás. Politiijat dieđihedje munnje diibmu 14.20 dáhpáhusa birra. Ii lean ovdal 14.47 mii oaččuimet oktavuođa Bane NOR:IN, ja mii šattaimet ieža váldit oktavuođa singuin, čilge Kuhmunen.
Sii háliidedje gullat Bane NOR:S, ahte lei go duođaid duohta dan maid politiija riŋgii ja dieđihii.
– 40 minuhta maŋŋil lihkohisvuođa oaččuimet oktavuođa Bane NOR:IN ja politiija fas válddii oktavuođa minguin 15 minuhta maŋŋel lihkohisvuođa, muitala Kuhmunen.
– Moaittehahtti go nie guhká ádjánii
Su mielas lea hui moaittehahtti go nie guhká ádjána dieđu oažžut, ovdal go besset mannat veahkehit bohccuid mat gillájit.
– Nu olu bohccot. Mii bođiimet dohko ja fertiimet várra heakkahuhttit 20 bohcco, muitala Kuhmunen.
Eai vástidan
Kuhmunen muitala dat lei su viellja gii loahpas oaččui oktavuođa Bane NOR:IN.
– Mii han riŋgiimet miehtá ja muhtimat eai vástidan. Son gii lei vávttas, ii vástidan, duođašta Kuhmunen.
– Álo váldit oktavuođa orohagain
Thor Erik Skarpen lea mediijavákta Bane NOR:S.
Skarpen ii oro oaivvildeamen dan seamma go Kuhmunen dan birra, ahte eai váldán oktavuođa orohagain maŋŋel lihkohisvuođa. Skarpen oaivvilda sii álo dieđihit elliid eaiggádiidda, dahje orohaga jođiheaddjái, ja maiddái politiijaide, dákkár dáhpáhusaid birra.
– Mii álo váldit oktavuođa orohaga jođiheddjiin jus lea lihkohisvuohta. Eat mii ožžon oktavuođa singuin seammás, muhto politiija veahkehii min dieđihemiin, dat lea hui dábálaš. Ii leat nu álki oažžut gitta jus leat váris, go doppe ii leat álo telefonoktavuohta. Danne dat lea nu šaddan, jurddašan mun, muitala Skarpen.
Fuobmájit ođđa eastadanvugiid
Bane NOR lea dál bargamin gávdnat vugiid, mo sáhttet geahpedit bohccuid vuojahallamis, ja duođašta sii dárbbašit ođđa vugiid.
– Mun dieđán muhtin boazoeaiggádiin lea GPS elliin gitta. Danin gávdnojit muhtin vejolašvuođat. Jus lea GPS elliin, de sáhttit oaidnit muhtin láhkái gos eallu lihkada. Dan háliidat iskat lagabui. Ferte maiddái leat ovttasbargu dalle. Galggašii vejolaš 2017:s, muitala Skarpen.
Ođasmahttimin doaibmaplána
Bane NOR:S lea doaibmaplána mii galgá veahkehit dagahit unnit lih- kohisvuođaid, muhto dál áigut ođasmahttit dáid plánaid.
– Mii áigut geahččat áiddiid. Mii áigut álgit hukset áiddi boahtte jagi. Mosjøen lulábealde galgá huksejuvvot oalle olu. Mii áigut álgit boahtte jagi huksemiiguin, ja geavahit 30 miljovnna dasa. Saltfjelletis leat ceggejuvvon guokte áiddi, maŋimuš lei dán geasi. Doppe gos ikte lei lihkohisvuohta eai leat áiddit.
1000 ruvnnu máksá juohke mehtera hukset
Nordlandsbanen lea sullii 700 kilomehtera guhki ja orohagat leat sávvan 300 kilomehtera áiddi.
– Muhto nie olu áiddit eai leat mis. Dat lea olu, ja máksá 1000 ruvnnu juohke mehtera áiddi ovddas. Mii fertet cegget áiddiid daid eanemus lihkohisvuođa guovlluide, ja áiddit doibmet hui bures, loahpaha Skarpen.