– Jurddaš máilmmi buoremus sihkkelastit galget duolbmat seamma geainnu maid mun lean duolmmadan
Arctic Race of Norway Finnmárkui:
Nuorra sihkkelasti lea hui ilus go máilmmi buoremus sihkkelastit galget gilvalit su ruovttu gielddas, Deanus.
Arctic Race of Norway lágiduvvo guđát háve, ja dán jagi galget gilvvut čađahuvvot davimus fylkkas, namalassii Finnmárkkus. Dán jagi dan njealji oasis, besset gilvaleaddjit vásihit arktihkalaš birrasa ja garra valáštallanhástalusaid. Earet eará galget gilvaleaddjit giccut 2.700 mehtera nuppi oasis gilvvus, mii manná Deanus Gilevutnii. Sihkkelgilvvu vuolgga lea Čáhcesullos borgemánu 16. beaivvi, čállá Arctic Race of Norway.
Sirbmálaš ja sihkkelasti Martine Arntzen Joks (20), lea hui movtta go Arctic Race of Norway boahtá Detnui, son muitala iežas sihkkelastán miehtá Deanu ja sajiin gos dál galget máilmmi buoremus sihkkelastit gilvalit.
– Lea nu stuoris ja somá dat mii dál dáhpáhuvvá, jurddaš buot buoremus sihkkelastit galget duolbmat seamma geainnu alde go mun ja ollu earát leat duolbman. Mun lean hui ilus dál, lohká son.
Čájehit máilbmái
Joks ii ba eahpit ge ahte Arctic Race of Norway lea stuorra dáhpáhus ja boahtá leat ávkin Finnmárkui.
– Mii beassat čájehit min čáppa luonddu ja man buori geainnut mis leat, visot filbmejuvvo, lea buorre vejolašvuohta čájehit máilbmái iežamet, lohká son.
Movttiidahtti
Martine Arntzen Joks sávvá ahte gilvvut movttiidahttet searvat sihkkelastimii.
– Jáhkán ja sávan ahte nuorat ja earát oidnet man somá sihkkelgilvvut leat. Jus liiko sihkkelastit de dieđusge sáhttá Arctic Race of Norway leat hui movttiidahttin, beassá oaidnit ja vásihit man gelddolaš lea sihkkelastit. Lea hui somá ja maiddái stuorra dáhpáhus sihke Sirbmái ja Detnui, ahte leat ožžon oasi, erenoamáš Sirbmái gos lea guhkit áigge bargan ja doalahan sihkkelastin movtta, lohká Martine Joks.
Illuda
Boazosápmelaš ja Davvi Siidda fitnodateaiggát Ellinor Guttorm Utsi álggii seammás ráhkkanit go beakkehii ahte Gilivutnii maid guoská dat beakkán sihkkelgilvu.
– Dáppe lassánit olbmot ja dat addá fuomášumi, ja dieđusge dákkár lágidemiin lea vejolašvuohta čájehit iežamet guovllu ja mo mii ávkkástallat buktagiiguin, nu mo ovdamearkka dihtii bohccobierggus ja turistafitnodagain, dadjá Utsi guhte illuda dán jagáš sihkkelgilvvuide.
Ráhkkanišgoahtán jo
Ellinor Guttorm Utsi ii leat eahpádusas ahte dát lea ávkin suohkaniidda, ja čujuha ahte 190 riikkas leat oasálastit ja dasa lassin vel eará olbmot.
– Lea máilmmiviidosaš doalut ja jus oažžut dien olmmošvaljis muhtima ságaide, de lea buorre. Min guovllus lea hárve nie ollu olbmot, jus moaddásii oažžut ságaide de lea midjiide ollu, lohká fitnodateaiggát.
Ellinor Guttorm Utsi muitala iežas jo váldán oktavuođa vehkiiguin ja diŋgon gelbbolašvuođa.
–Lei hui illusáhka, smiehtastin seammás maid ferten bargat ja lean dál jo ráhkkanišgoahtán. Illudan ja oainnán dán ođđasa stuorra vejolašvuohtan olahit ođđa čanastagaid, loahpaha son ja lasiha sámemállásat leat okta dain máŋga fálaldagain.
Eat ožžon ságaide
Ávvir lea geahččalan oažžut ságaide Deanu ja Gilevuona sátnejođiheaddji guoktá Frank Ingilae ja Stine Akselsena, muhto ii lihkostuvvan.