Ingilae dáhtošii diehtojuohkinčoahkkima Detnui
Deanu sátnejođiheaddji Frank Ingilae reagere go Guolástusdirektoráhta ii leat válljen Deanu leat okta dain báikkiin gos dollet diehtojuohkinčoahkkima geahččalanbivddus reahkánuohttefatnasiiguin Deanuvuonas ja Porsáŋgguvuonas.
Guolástusdirektoráhtas lea áigumuš geahččalit reahkabivddu Porsáŋggu- ja Deanuvuonas dán jagi. Dan oktavuođas bovdejit diehtojuohkinčoahkkimii gos muitaluvvo geahččalanbivddu birra. Eiseválddit leat maid ásahan ovttasbarggu Mearradutkaninstituhtain vai besset geahčadit sáhttá go reahkabivdu dagahit makkár ge vahágiid guovllus. Dán birra maid juhket dieđuid čoahkkimiin. Guolástusdirektoráhta lea árvalan lágidit čoahkkimiid Billávuonas cuoŋománu 10. beaivvi ja beaivvi maŋŋel ges Bearalvákkis. Sii eai oainne dárbbu lágidit čoahkkimiid buot gielddain, muhto evttohit Deanu ja Honnesvági molssaeaktun deaivvadanbáikkiide. Áigemearri addit cealkámuša diehtojuohkinčoahkkimiidda lei 20. beaivve dán mánus.
Berre doallat čoahkkima Deanus
Deanu gielddasátnejođiheaddji Frank Ingilae jaskkodii go gulai ahte Guolástusdirektoráhta ii leat válljen Deanu leat okta dain báikin gos dollet diehtojuohkinčoahkkimii.
– Go áigut rahpat vejolašvuođa reahkanuohttefatnasiidda Deanuvuonas, de gal berrešii dát čoahkkin dollojuvvot Deanus go lea sáhka Deanovuonas ja lea issoras ártet ahte eai leat válljen Deanu. Muhto dieđusge lea positiivvalaš ahte dollet diehtojuohkinčoahkkimiid ja mun áiggun geahččalit joavdat ovtta dieid čoahkkimiidda, dadjá Deanu sátnejođiheaddji Frank Ingilae.
Gulahallan Sámedikkiin ja sátnejođiheddjiiguin
Guolástusdirektoráhta sekšuvdnajođiheaddji Anne Kjos Veim lohká Ávvirii ahte sii leat gulahallan muhtin sátnejođiheaddjin ja Sámedikkiin gos dát čoahkkimat galget dollojuvvot.
– Lea leamaš jurddašuvvon ahte galgá dollot okta čoahkkin siste ovtta vuonas ja nuppi vuonas ges vuotnageažis. Dán oktavuođas lea mis leamaš oktavuohta Sámedik- kiin dán áššis, lohká Anne Kjos Veim.
Ovddidit gielddastivrra oainnu
Sátnejođiheaddji lohká son áigu ovddidit Deanu gielddas stivrra oaivila dán čoahkkimis ja dat lea dehálaš ahte dát oaidnu boahtá ovdan čoahkkimis.
– Gielddastivra Deanus lea dadjan ahte sii eai háliit rahpat Deanuvuona geahččalanbivdui dahje reahkánuohtefatnasiidda obanassii ge, dadjá son.
Eai dieđe váikkuhusaid
– Dákkár čoahkkimiid berrešii doallat ovdal go leat evttohan dahkat rievdadusa, ja rahpat vejolašvuođa Deanovuonas reahkanuohttefatnasiidda bivdit reahkáid. Dát vuotna lea leamaš ráfáiduvvon reahkánuohttefatnasiidda 70-logu rájes ja dasa leat ákkat go vuotna ráfáiduvvui, ja nuohttefatnasiin ii lean šat vejolašvuohta bivdit reahkáid. Dat mii geavai mannan háve go lei lohpi reahkáid bivdit nuohttefatnasiiguin, lei ahte bálddis jávkkai Deanuvuonas. Nuohtte- fanas válddii jáhkkimis nu olu báldáveajehiid ja dat guollenálli masá jávkkai de vuonas. Bálddis lea dál ruovttoluotta, lohká son ja deattuha ahte lea olu eahpesihkkarvuohta čatnon reahkánuohttefatnasiidda, go eai dieđe makkár váikkuhusat ilbmet luossaveajehiidda mat bohtet johkaráigge merrii.
Doaivu Sámediggi doarju sin
Sátnejođiheaddji Ingilae oaivvilda ahte dát guokte vuona, Deanuvuotna ja Porsáŋgguvuotna berre oažžut ráfi reahkánuohttefatnasiiguin.
– Mun doaivvun ahte Sámediggi doarju min dán áššis, ja go sii konsulterejit ráđđehusain, ahte leat čielgasat ahte dát lea mearrasámeguovllut. Jus diktit reahkánuohttefatnasiid boahtit Romssas ja máddelis riikkas, de dat dušše bilidit daid vejolašvuođaid mat leat Deanuvuonas, deattuha sátnejođiheaddji Frank Ingilae.