Olles álbmoga ovddas gáibidan oamastanvuoigatvuođaid
Olles álbmoga ovddas gáibidan oamastanvuoigatvuođaid:
Utsi lea oaidnán mii Unjárgga áššis bođii sámi riekteguddiid ovdii, ja lea gávnnahan movt Guovdageainnus sáhtášii gáibidit oamastanrivttiid Finnmárkku kommišuvnna bokte.
Finnmárkku kommišuvdna lea dál kárteme Guovdageainnu suohkana, ja geain leat makkár vuoigatvuođat guvlui. Dássážii leat birrasii 30 gáibádusa boahtán. Sohpar organisašuvdna lea gáibidan olles Guovdageainnu suohkanii, ja vel viidábut dievaslaš oamastan- ja hálddašanvuoigatvuođa.
Nils Thomas Utsi lea okta sis gii lea vuođđudan Sohpara. Sohpar lea dološ sámi organiserenvuohki, man Utsi čuoččuha lei, mii dološáiggi guttii oamasteami, ja mii áin guoddá. Sohpar lea Guovdageainnu sámi álbmoga ovddas gáibidan oamastan- ja hálddašanvuoigatvuođa. – Čuoččuhusa vuođđu lea ahte sápmelaš álbmot lea ovdalaččas oamastan dáid guovlluid. Dat lea lunddolaš mii dasto čuoččuhit dan vuoigatvuođa mii mis lea, oamasteapmi lea áin gustovaš, lohká Utsi.
– Garvit ekslusivitehta gáibádusa
Son lea čuvvon mielde proseassaid fealttain mat leat juo kártejuvvon, ja ášši mii áitto Alimusrievttis meannuduvvui, Unjárgga gilisearvvi ášši. Son das lea oaidnán mii lea dagahan ahte bealit eai leat ožžon vuoigatvuođaideaset dohkkehuvvot, ja dat lea go ii makkár ge bealli sáhte čuoččuhit ja duođaštit ahte dušše fal sii leat geavahan eatnamiid ja ii leat gilvaleaddji geavaheapmi.
– Mu jurdda lea ahte dan galgat garvit Guovdageainnus, mii oamastit olles Guovdageainnu siidaviidodaga, ja dat leat buohkat geat eatnamiid leat geavahan, eanandoallu, boazodoallu, meahcásteaddji. Eat eahpit buohkaid geavaheami, ja galgat sáhttit garvit dan eksklusivitehta gáibádusa, lohká son.
Utsi jáhkká Guovdageainnus čoavddusin dasto šaddat ahte olles sámi álbmot gáibidit oktasaš oamastan- ja hálddašanvuoigatvuođaid. Dan son lea dál dahkan, Sohpara namas.
– Die lea áidna ja rievttes geaidnu riektečielggadeami oktavuođas, lohká Utsi.
Gulahallančoahkkin Guovdageainnus
Disdaga doalai Finnmárkku kommišuvdna gulahallančoahkkima Guovdageainnus, gaskavahkku fas Mázes. Kommišuvdna lea dál kárteme geain leat geavahanja eaiggádanvuoigatvuođat Finnmárkkus.
Kommišuvdna lea juo kárten vihtta guovllu, Stiertná, Sállana, Unjárgga ja Várjjat-njárgga oarjeja lulábeali. Utsi ii vuordde disdaga čoahkkimis eará go diehtojuohkima. Dássážii leat 33 gáibádusa boahtán, ja Utsi doarju ahte earát maid leat ohcan, vaikke son lea kollektiivvalaččat ohcan. Su mielas dattetge livčče buoremus ahte Sohpar oažžu dan vuoigatvuođa, ja gos dasto maŋŋil sáhttet juohkit daid guovlluid geavaheddjiid mielde. Sutnje lea dehálaš ahte sámit duođaštuvvojit eananhálddašeaddjin ja eaiggádin.
– Erenoamáš guovlu
Olles Finnmárkku kommišuvdna searvá čoahkkimiidda mat dáid beivviid lágiduvvojit Guovdageainnu suohkanis. Kommišuvnna jođiheaddji Jon Gauslaa lohká ahte sii áigot dál vuos oažžut nu olu dieđuid báikkálaš geavaheami ja riekteipmárdusa birra go sáhttet. – Lea čielggas ahte guovlu lea earálágan, go dáppe lea eanaš oassi álbmogis sápmelaččat, ja guovlu bođii maŋŋit Norgga hearrávuhtii. Dat lea mii earuha dán guovllu riddoguovlluin, lohká Jon Gauslaa. Son lohká ahte go guhká lei Norgga stivrejumi haga, de leat maid eará geavahan árbevierut ja eará bealit áššis mat váikkuhit riekteipmárdusa.
– Dál álgit vuos guorahallat dán, ja fertet oaidnit go eambbo konkrehta šaddá, lohká Gauslaa. Son árvvoštallá kártemiin ádjánit máŋga jagi.