Bissogeavaheami dárbu dutkat
Altaposten dieđiha ahte njukčamánu 10. beaivvi akšunereje politiijat muhtin ásodaga Álttás gos ledje nuorat. Dan maid politiijat eai diehtán, ahte sii filbmejuvvojit. Das oaidnit ahte politiijat háliidit mielde ovtta nuora. Filmmas oaidnit ahte nubbi nuorra vázzila das eret. Son jávká filmmas. De geahččaleaba politiijat oažžut vuollái dan nuppi nuora. Lea šaddan hirbmat čearggas. De ihttá filbmii fas dat nubbe nuorra geas lea juoga gieđas máid doallá bajábeale oaivvi huškkastan láhkái. Ii leat sihkkar mii lea, muhto sulastahttá fiellolisttu dahje kustanađa. Dál álgá dat nubbi politiija čeargut dainna nuorain. De oaidnit čielgasit ahte son gálgala boahkánvuolde juoidá maid geige dan nuora guvlui seammás go čeargu. Politiijaid bealis leat maŋŋel duođaštan, ahte politiija rohttii bissu nuora guvlui, vaikke álgobáliid biehttaledje dan dahkan.
Finnmark Dagblad dieđuid mielde leat nuorat dušše 14-jahkásaččat, muhto dan eai duođaš politiijat. Sii eai hálit dadjat eará, ahte nuorat leat vuollel 18-jagi. Das lea dieđus gažaldat, ahte dagai go politiija riekta go rohttii bissu. Namalassii leigo dilli nu duođalaš, ahte politiijas lei maŋemus vejolašvuohta bissu rohttet dan nuora guvlui. Lea dieđus hui váttis dan dadjat ahte lei go riekta vai boastut. Filmmas dieđus oaidnit ahte nuoras lea juoga lágan vearju maid doallá huškkastan láhkái, muhto eat oainne šat filmmas maid nuorra dahká go politiija geaigguha bissu su guvlui.
Das lea dieđus gažaldat, ahte dagai go politiija riekta go rohttii bissu.
Politiijaláhka lea aŋkke áibbas čielggas, ahte bissu sáhttá politiija geavahit go lea áibbas dárbu ja go eará vugiid ii leat leamaš ávki geavahit. Dalle ferte čuožžilan dakkár dilálašvuohta, ahte politiija dahje earát áitojuvvojit nu roavvát ahte bisso geavaheapmi lea dárbbašlaš gáhtten dihte olbmo heakka dahje dearvvašvuođa. Dahje jus lea dárbu oažžut gitta dahje bissehit dubmejuvvon vearredahkki dahje dakkára máid sihkkarit navdet goddán olbmo, dahje dahkan eará roavva veagalválddálašvuođaid dahje geahččalan dahkat dakkár vearredaguid, dahje dakkár olbmuid geat navdojit leat erenoamáš váralaččat olbmuid heakkaide dahje dearvvašvuođaide, Norgga iešheanalašvuhtii, dahje áitet duođalaččat našunála vuođđoberoštumiid.
Dás dieđus oaidnit ahte leat garra gáibádusat ovdal politiija sáhttá bissu geavahit. Dán dáhpáhusas dieđus ii leat báhččon okta ge luođđa, muhto dat potensiála dieđus lea leamaš go juo lea rohtten bissu dan nuora guvlui. Juste dan ektui diehttelasat fertejit politiijat ieža dan evalueret, muhto lea maid dárbu ahte politiijaid iežaset dutkanorgána dutká dáhpáhusa. Olbmuin galgá leat dat oadjebasvuohta, ahte politiijat eai beare álkit rohtte bissu. Láhka han gáibida, ahte álggos galgá geahččalit eará vugiiguin čoavdit dilálašvuođaid ovdal bissu geavaha. Dan dihte lea ge dehálaš ahte dát ášši dutko vuđolaččat vai olbmuin ii šatta ballu politiijaide.