Gáibidit gieldit BIEGGAMILLUID guohtoneatnamiin
Luonddugáhttensearvvi riikkastivra gáibida ahte boazoealáhusguovllut suodjaluvvojit ja bieggamilloindustriija autamáhtalaččat hilgojuvvo daid guovlluin gos lea boazoealáhus.
Luonddugáhttensearvvi politihkalaš jođiheaddji Silje Ask Lundberg muitala NVE rámmaplána oktavuođas lea dahkan mearrádusa, go oidnet ahte lea dušše vuoruhuvvon dat gosa sáhttet hukset bieggamillopárkkaid.
– Mii oaidnit dárbbu cuiggodit ahte ferte maiddái deattuhuvvot plánas gosa ii sáhte hukset. Ja jus bohtet ohcamat dan guvlui, de galget dat hilgojuvvot. Lea dehálaš oažžut plánii maiddái makkár guovllut leat suodjaluvvon, lohká Silje Ask Lundberg. Luonddugáhttensearvvi riikkačoahkkin gáibida ahte boazodoalloguovllut čatnasit dan kategoriijii mii lea garra olggušteapmi, ja ahte bieggamilloindustriijaohcamat automáhtalaččat hilgojuvvojit.
Boazosápmelaččat váldet oktavuođa
Son vásiha ahte boazosápmelaččat váldet dávjá oktavuođa Luonddugáhttenservviin go leat fuolastuvvon ja dárbbašit veahki. – Mii oaidnit ahte boazoealáhus vásiha ollu sisabahkkemiid, ja dál lea ollu bieggamillohuksemat guovlluin gos lea boazoealáhus, erenomážit Finnmárkkus, dadjá son.
Bissehit «Davvi» prošeavtta
Finnmárkui lea dál plánegoahtán cegget gaskal 100 ja 267 bieggaturbiinna, juohke turbiidna lea gaskal 175 mehtera ja 195 mehtera allat, areála sturrodat lea 78 njealjádaskilomehtera. Prošeavtta leat gohčodan «Davvi». Luonddugáhttensearvi lea mearridan ahte áigot bissehit prošeavtta. – Mii háliidat bissehit «Davvi» prošeavtta ja Finnmárkku báikkálaš searvi lea álggu rájes jo vuosttaldan, dál lea olles organisašuvd- na maid mielde, dadjá Silje Ask Lundberg.
Ii hálit kommenteret
«Davvi» prošeaktajođiheaddji Harald Dirdal ii loga amas ahte Luonddugáhttensearvi lea vuostá bieggamillohuksemiidda, ja čujuha organisašuvdna lea jagi 2006 rájes geahččalan bissehit huksemiid, leaš dal boazoealáhusas vai eará guovlluin.
– Midjiide lea dehálaš gulahallat boazoealáhusain, mun in hálit kommenteret Luonddugáhtten- searvvi mearrádusa dađi eambbo, lohká Dirdal .
Erenomážit vuhtiiváldit árbevirolaš luondduealáhusaid
Riikkačoahkkin mearrádusas boahtá ovdan ahte dál lea birrasiid 100 bieggamillo, miehtá riikka, ožžon lobi huksegoahtit, dasa lassin lea vel plánejuvvon ođđa. Luonddugáhttensearvi oaivvilda ahte buot huksemat mat gusket ođastuhttinenergiijii, galget erenomážit vuhtiiváldit mat leat guoskevaččat luonddušlájaide, álbmotdearvvasvuhtii, eanadat- ja árbevirolašluondduealáhusaide. – Bieggamillot dagahit stuorra sisabahkkemiid lundui, mii dagaha vahágiid šattuide ja elliide. Seammás billista guovllu, árbevirolaš geavaheami go lea ságas meahcásteamis, čállá Luonddugáhttensearvi iežaset mearrádusas.
Boazoealáhus dehálaš kulturguoddi
Luonddugáhttensearvi čállá mearrádusas ahte birrasii bealli bieg- gamillorusttegiin lea huksejuvvon boazoealáhusa guohtoneatnamiidda. Boazoealáhus lea dehálaš, sihke ealáhussan ja eallinláibin go lea ságas bierggus, náhkis ja eará buktagis ja boazoealáhus lea sámi kultuvrii ja gillii dehálaš kulturguoddin. Boazoealáhus lea sorjavaš stuorát luondduguovlluide gos eai leat sisabahkkemat, guovllut mat leat maid dehálačča luonddušlájaide.