– Fertet leat gergosat dustet eretfárremiid

Sámediggepresideanta Aili Keskitalo lohká ahte vaikko eretfárren ii leat ođđa trenda, de goitge čájehit SSB ođđa logut ahte sii eai leat vel nagodan bissehit eretfárrema.

Mánnodaga čáliimet Ávviris ahte sámi suohkaniin árvvoštallojuvvo álbmotlohku njiedjat boahtteáiggis, Statistihkalaš Guovddášdoaimmahaga (SSB) ođđa loguid mielde.

Sámediggepresideanta Aili Keskitalo lohká ahte vaikko dát ii leat ođđa trenda, de goitge čájehit logut ahte sii eai leat vel nagodan bissehit eretfárrema.

– Dát ii leat rievtti mielde ođđa tendeansa, eará sámi guovlluin nu go mearrasámiguovlluin lea diet tendeansa leamaš guhká, muitala Keskitalo Ávvirii.

– Muhto mii leat goit Sisfinnmárkkus doalahan oalle stabiila olmmošlogu, earret eará danne go mis lea hui nuorra álbmot, gaskamearálaččat. Dien dáfus leat mii dáppe doalahan olmmošlogu guhkit go doaresbeal suohkaniin.

Demográfalaš rievdan

Keskitalo lohká ahte lea earret eará sámevuohta mii lea dagahan ahte olbmot ožžot eanet mánáid, ja máŋgasiin lea dáhttu leamaš bissut sámi guovlluin gos sámegiella lea eanetlogugiella ja nu maiddái nannoseabbo.

– Muhto dat orru gal dáid loguid mielde ahte dat demográfalaš rievdan lea ollen maid Sisfinnmárkui. Olbmot eai oaččo šat seamma ollu mánáid, ja dat váikkuha olmmošlohkui. Sis leat nai dál eanet vejolašvuođat fárret ja ásaiduvvat eará guvolluide, earret eará gávpogiidda ja stuorát čoahkkebáikkiide.

– Diet leat trenda mii lea guhká leamaš ja dat orru dál joksame min.

Stuora váikkuhusat

– Makkár váikkuhusat leat Sápmái jus sámi suohkanat guorranišgohtet?

– Sáhttet oalle stuora váikkuhusat dasa mii guoská Sápmái, sámi gillii ja kultuvrii, go Sis-finnmárkku suohkanat leat measta áidna suohkanat gos sámegiella lea majoritehtagiella. Mii diehtit, ja ođđa dutkan čájeha, ahte lea váttis gávpogis doalahit giela ja oahpahit giela mánáide, dadjá Keskitalo.

– Dat mearkkaša ahte giella ovdamearkka dihte Kárášjogas ja Guovdageainnus sáhttá geahnohuvvat. Mii diehtit makkár váikkuhusat leat leamaš mearrasámi guovlluin. Go olbmot fárrejit eret, de heaittihuvvojit giliskuvllat ja dat váikkuhit vejolašvuođa doalahit giela smávit giliin.

Gávdnojit vuogit dustet

Keskitalo lea ge čielggas das ahte eretfárren čuohcá Sápmái.

– Dás bohtet leat váikkuhusat ja mii fertet leat gergosat dan dustet, dadjá son, ja muitala ahte Sámedikkis leat guokte vuogi dan geahččalit dahkat.

– Okta vuohki lea, ahte vaikko sápmelaš orru gávpogis, de lea sámi mánáin vuoigatvuohta sámegiel mánáidgárdefálaldahkii ja sámegiel skuvlii dahje goit sámegielfágii skuvllas. Mii diehtit ahte váhnemat dárbbašit mánáide veahki jus galget oahpahit mánáide sámegiela doppe gos orrot, jus sámegiella lea unnitlogu giella. Go duohtavuohta lea nu, ahte sápmelaččat fárrejit gávpo- giidda, de lea mis geatnegasvuohta bargat dan nala ahte dat mánát, mat doppe orrot, ožžot buori fálaldaga.

Dorjot ealáhuspolitihka

– Nubbi vuohki lea ahte Sámediggi lea dan rájes go ásahuvvui, dorjon ealáhuspolitihka. Mii doarjut smávit fitnodagaid ja fitnodatásaheddjiid doaresbealguovlluin, sihke vuođđoealáhusaid ja lotnolasaealáhusaid, mat eai álo heive dáčča vuogádahkii, dadjá Keskitalo.

Son jáhkká ge ahte das leat leamaš positiiva váikkuhusat.

– Mii eat leat nagodan bissehit eretfárrema, muhto mun jáhkán mii leat váikkuhan dasa ahte leat doalahan olmmošlogu dan mađe badjin go lea. Mii leat maiddái mearrasámi guovlluin geahččalan bissehit dan rievdama. Eat leat gal doarvái stuorrát ahte nagodit bissehit dan, muhto mii geahččalit goit váikkuhit dasa ahte galgá leat vejolaš orrut sámi báikegottiin, loahpaha Keskitalo.

Vuorkágovva: Silje Malene Varsi BAHÁ AHTE GIELLA JA KULTUVRA GEAHNOHUVVÁ: SSB ođđa árvvoštallamiid mielde galgá álbmotlohku unnut measta buot sámi suohkaniin boahttevaš 20 jagi, go olbmot guđđet giliid ja fárrejit gávpogiidda. – Diet leat trenda mii lea guhká leamaš ja dat orru dál joksame min, dadjá sámediggepresideanta Aili Keskitalo, ja dadjá ahte Sámediggi ferte leat gearggus dustet dan, vai sámi giella ja kultuvra sámi guovddášbáikkiin ii geahnohuva.