Romsii ásahuvvo Sámi viessu dán jagi
Romssa sápmelaččat leat máŋgalogi jagi oččodan Sámi deaivvadanbáikki gávpogii. Dál orru niehku ollašuvvamin. Bargojoavku cealká ahte gaskaboddosaš deaivvadanbáiki rahppo ovdal juovllaid, ja dasa lassin leat ásahan ođđa prošeavtta Sámi viesu ektui.
Mannan vahkkus deaivvadii Sámi viesu bargojoavku Sámedikkiin, Romssa suohkaniin ja Romssa fylkkasuohkaniin muitalan dihtii man láhkai prošeakta ovdána.
– Mii leat gávdnan njeallje vejolaš viesu gosa sáhttit ásahit gaskaboddosaš Sámi viesu. Mii eat leat vel ieža geahčadan dáid, ja danin in sáhte almmuhit makkár visttiin lea sáhka. Dasa lassin leat ásahan ođđa prošeavtta, muhto dan áigeperspektiiva lea vihtta jagi, čilge bargojoavkku jođiheaddji ja Gáissi giellaguovddáža ovddasteaddji Karin Mannela.
Sisdoallu
Dál galgá bargojoavku čállit ohcamuša vejolaš ruhtadeddjiide. Sii galget čilget Sámi viesu sisdoalu ja áigumušaid, ja dasa lassin galget ráhkadit bušeahta.
– Gáissi giellaguovddáš galgá fárret Sámi vissui. Eará Sámi ja álgoálbmot searvvit ja organisašuvnnat ožžot maid vejolašvuođa láigohit kantuvrraid Sámi viesus. Dasa lassin galget visttis lanjat gos lea vejolašvuohta lágidit Sámi kulturdoaluid, kafeaid, duodjekurssaid ja eará doaimmaid, muitala Mannela.
Ođđa prošeakta
Sámediggi, Romssa suohkan ja Romssa fylkkasuohkan leat ovdalaččas ruhtadan ovdaprošeavtta mii galggai guorahallat Sámi viesu dárbbuid ja lokaliserema. AT Plan & Arkitektur árvalii hukset stuora álgoálbmotguovddáža man jáhkkimis livččii ádjánan moaddelogi jagi cegget.
– Mii leat ásahan ođđa prošeavtta. Dát lea guhkit áigge mihttu ja jáhkkimis šaddá duohtan viđa jagi geahčen. Sisdoalu birra in sáhte maidege muitalit dál, lohká bargojoavkku jođiheaddji.
Ođđa prošeavtta ovddasvásti-
deaddji lea Romssa suohkana kulturhoavda Lisa Hoen. Son lea luomus, ja čállá Ávvirii teakstadieđus ahte sus ii leat vel nu olu muitalit prošeavtta birra.
Ovdal juovllaid
Bargojoavku deaivvada fas politihkkáriiguin čakčat.
– Mii leat ožžon buriid signálaid ahte lihkostuvvat doaimmain. Sámi viessu ásahuvvo Romssa gávpogii hui sihkkarit jo ovdal juovllaid, lohká Mannela.
Mađi jođánet, dađi buoret
Sámediggeráđi bealis čuovuiga Henrik Olsen ja Silje Karine Muotka diehtojuohkinčoahkkima. Olsena mielas lea buorre go Sámi viesu prošeakta viimmat ovdána.
– Mii leat guhká bargan dan nammii ahte Romsii ásahuvvošii Sámi deaivvadanbáiki, ja dál dat ovdána. Mađi jođánat Sámi viessu rahppo, dađi buoret. Bargojoavku mas lea ovddasvástádus prošeavttas lea nana čanastupmi Romssa Sámi birrasii, ja sin plánat leat miellagiddevaččat, lohká son. Gávpotsámit leat máŋgalogi jagi rahčan duohtan dahkat Sámi viesu, ja danin lea Olsena mielas vuogas vuos rahpat gaskaboddosaš deaivvadanbáikki Romssa sámiide.
– Guhkit áigge plánat maid orrot gelddolaččat go dalle boahtá sámevuohta vel eanet oidnosii Romssa gávpogis. Sámediggi háliida mielde doarjut prošeavtta ruđalaččat, loahpaha Olsen.