Ohcala váikkuhusguorahallama árktalaš ruovdemáđii-prošeavttas
Sámeráđđi doarju Suoma beale ja Norgga beale sámedikkiid ja Sámi Parlamentáralaš Ráđi go ohcalit kultuvrralaš, sosiála, ruđalaš ja birrasa váikkuhusguorahallama árktalaš ruovdemáđii-prošeavttas.
Maŋŋá Sámeráđđi gulahallančoahkkima Anáris čakčamánu 21. beaivvi, gos áššáiguoskevaš boazodoalloguovllu áirasat, sámi organisašuvnnat ja eará berošteaddjit, ja velá Norgga, Suoma ja Ruoŧa beale sámedikkit bivde Sámeráđi buktit dán cealkámuša.
Sámeráđđi lea ožžon dieđu ahte Suoma ja Norgga johtolat- ja gulahallanministarat leat soahpan joatkit árktalaš ruovdemáđiiprošeavtta guorahallama vai ožžot mearridanvuođu hukset ruovdemáđii Roavvenjárggas Suomas Kirkonjárgii Norgii. Preassadieđáhusaid vuođul galget eiseválddit dán guovtti stáhtas leat ožžon barggu gárvet dán ruovdemáđii-prošeavtta industriija ja turismma dihtii, ja laktit johtolaga guovddáš-eurohpái ja Ásiai. siidda ja leahkima Roavvenjárggas Suomas gitta Kirkonjárgii Norgii. Lea maid dehálaš árvvoštallat man stuorra negatiivvalaš váikkuhusaid árktalaš ruovdemáđii dagaha ii dušše sámi árbevirolaš boazodollui, muhto maid guolásteapmái, bivdui ja luondduriggodaga čoaggimii mat oktiibuot leat vuođđun sámi kultuvrii.
Sámiráđđi ii sáhte dohkkehit ahte prošeakta jotkojuvvo go oaidná man duođalaččat dat váikkuha sámi ealáhusaide ja kultuvrii.
Sámeráđđi doarju Suoma beale ja Norgga beale sámedikkiid ja Sámi Parlamentáralaš Ráđi go ohcalit kultuvrralaš, sosiála, ruđalaš ja birrasa váikkuhusguorahallama árktalaš Ruvdemáđiiprošeavttas.
Sámeráđđi bivdá Norgga ja Suoma johtolat- ja gulahallanministariid dakkaviđe árvvoštallagoahtit daid lassáneaddji váikkuhusaid mat dálá sisabahkkendoaimmat dagahit ja maid boazodoalloservodagat, geaidda čuohcá, leat gáibidan guovllu eanaplánenprosessii. Eiseválddit berrejit čađahit dán árvvoštallama ráđđádaladettiin ovttas, ovttasráđiid ja gos áddehallet sámi berošteddjiiguin ja ahte juolludit doarvái ruđa dan bargui.