Ollu lobihis vuodjin vázzinluotta mielde
Guokte jagi dassái huksii Guovdageainnu suohkan vázzinluotta Gártnetluohkkái, muhto dan luotta mielde lea ollu lobihis vuodjin.
Dat galggašii leat dorvvolaš vázzinluodda skuvlamánáide ja eará vázziide, muhto dan luoddaráigge vudjet sihke biillaiguin, njealjejuvllagiiguin ja eará mohtorfievrruiguin.
– In dárbbat čilgetge, ii doppe galgga vuddjojuvvot
Okta sis geat moitet dán, lea guovdageaidnulaš Maia Haetta. Son lea sádden moaitaga Guovdageainnu suohkanii, mas son bivdá suohkana diđoštit dán luotta, vai jođánepmosit nogašii vuodjin vázzinluotta alde.
– In dárbbat in čilgetge manne lean sádden moaitaga dán vuodjima dihte – go dat han lea vázzinluodda. Ii doppe galgga goit vuddjojuvvot, lohká Haetta.
– Dohkketmeahttun
Maia Haetta vázzá ieš olu dán luoddaráigge, ja muitala leat oaidnán váikko makkár fievrruid dán vázzinluotta mielde vuodjime. Lea váttisvuohta mii lea čuožžilan juo go luodda huksejuvvui guokte jagi dassái, ja leat rávis olbmot geat vudjet, go vuddjojuvvo sihke biillaiguin, traktoriiguin, njealjejuvllagiiguin ja huksehusfievrruiguin.
– Lea dohkketmeahttun go vudjet dáinna lágiin. Sii badjelgehččet šilttaid mat leat biddjon, dan veahá areála mii lea vázziolbmuid váste ja daid mearrádusaid mat leat biddjon, dadjá Haetta.
– Čuohcá skuvlamánáid oadjebasvuhtii
Gártnetluohká vázzinluodda manná Gártnetluohkás márkanii, ja lea olu skuvlamánáid skuvlaluodda. Maia oaivvilda vuodjima čuohcat mánáid oadjebasvuhtii.
– Suohkan lea lohkan dán luotta dagahan Gártnetluohká mánáide oadjebas skuvlaluoddan, muhto mun in oaivvil dan. Doppe vudjet mohtorfievrruiguin, ja danne ii leat dát oadjebas luodda mánáide, lohká Maia Haetta.
Vuodjima oaivvilda maid dagahit ahte luodda billáhuvvá olu jođáneappot go muđui livččii. Su mielas lea vahát go luodda, masa suohkan lea bidjan olu ruđa ja mii galggašii leat dorvun vázziolbmuide, ii doaimma nu go lei meinejuvvon.
– Lea biddjon ruhta dasa ahte olbmot galget beassat ráfis vánddardit, ahte eai galgga dárbbašit goit ballat váccidettiin. Go váhnemat sáddejit mánáideaset olggos, de eai galggaše goit dárbbašit ballat ahte boahtá tráktor, rogganmašiidna dahje biila, lohká son.
Sávvá ahte vuhtii váldet
Maia Haetta lea dolkan oaidnimis go vuoddjit lea váldán dán vázzinluotta dábálaš vuodjinluoddan, ja sávvá ahte olbmot válddáše vuhtii dan ahte ii leat dohkálaš dán luotta alde vuodjit makkárge mohtorfievrruiguin.
– Livččii buorre jus olbmot heaittáše vuodjimis doppe gos sis ii leat dahkamuš, ja baicce veahá doahttalit ahte dát lea vázziolbmuid váste, eai ge vánddar mohtorfievrruiguin doppe, dadjá son.
Lobiheapme vuodjit vázzinluoddaráigge
Guovdageainnu suohkana teknihkalaš ovttadaga jođiheaddji Sindre Murud lohká diehtit dán váttisvuođa birra, muhto ii loga sin suohkana bealis bargan maide áššiin. Lea šiltejuvvon ahte ii leat lohpi vuodjit mohtorfievrruiguin vázzinluoddaráigge, ja dan dihte lea lobiheapme vuodjit doppe.
– Mii leat suohkanis digaštallan mo galgat dan čoavdit. Jus ovdamearkka dihte giddet dan luotta nu ahte mohtorfievrruin ii galgga beassat dohko, de ii beasa muovhlebiila dohko. Maiddái šaddá ovttatmano suohkanii lassi máksámuš go galgat gávnnahit doaimmaid. Soaittáše galgat doallat dárkkistemiid doppe, muhto eat leat goit vel hupman politiijaiguin dan birra. Ii leat lohpi vuodjit vázzinluotta alde mohtorfievrruiguin, ja danne lea dát rievtti mielde politiášši, lohká Murud.
– Dušše láikivuođa dihte
Murud mieđiha ahte dát čuohcá vázziolbmuid oadjebasvuhtii, ja lea dohkketmeahttun ahte olbmot eai váldde vuhtii dan ahte ii leat lohpi vuodjit luoddaráigge.
– Dieđusge sáhttá leat várálaš olbmuide go vudjet dan luoddaráigge. Doppe han sáhttet leat mánát čierastallame, boares olbmot soitet vázzime, nu ahte lea áibbas dohkketmeahttun ahte vudjet dán luoddaráigge. Ii leat dárbu vuodjit dan luoddaráigge, go vuoddji olmmoš beassá eará luoddaráigge dohko gosa juo lea jođus – ii leat go láikivuođa dihte ahte dahket dan, lohká son.