Áigi gávdnat buoret ortnega go siidaoasi
Mánnodaga álggii Hålogalánda lágamanneriekti meannudit guovdageaidnulačča Anders Nils Peder Sokki guoddalanášši. Sokki lea oainnat guoddalan Sis-finnmárkku diggegotti duomu, mas vuoittáhalai. Diggi oaivvilda ahte Sokki siidaoassi lea heaittihuvvon. Dan ii loga Sokki duohtan, go siidaoassi ii leat goassege heaittihuvvon. Guovllustivra lei sutnje addán eagis siidaoassi, muhto Biebmo- ja eanandoallodepartemeanta čálihii dan ođđa siidaoassin ja das dat leat álgán váttisvuođat. Sis-finnmárkku diggegoddi oaivvilda ahte ii lean láhkavuođđu addit ođđa siidaoasi. Muhto Sokki lea čađagaskka čuoččuhan ahte das ii leat sáhka ođđa siidaoasis, muhto su eagi siidaoasis man lea ožžon ja leamašan su máttuin guhkit áiggi.
Dát ášši lea vuot okta ovdamearka makkár bárttiid siidaoasit dagahit ollu sápmelaččaide, go dan stádaortnegii leat nu ollu ja čavgadit čadnon boazosápmelaččaid vuoigatvuođaid. Anders Nils Peder Sokki lea ge okta boazosápmelaš geas leat guhkes áigge vuoigatvuođat iežas orohahkii, go su máttut leat buolvvaid čađa doppe siiddastallan. Sámi riekteáddejumi mielde galggašii olmmoš jáhkkit, ahte sus leat nanu vuoigatvuođat iežas duovdagiidda. Liikká ii leat dan láhkai dán áššis, go Sokki siiddastallá dál siidaoasi haga, ja boazodoallolága mielde lea sus dasto lobihis boazodoallu, vaikke su máttut leat buolvvaid čađa doppe bargan bohccuiguin.
Dat ášši vuot čájeha man vearrut sáhttá stáhtaeiseválddi siidaoasseortnet leat muhtun olbmuid vuostá. Anders Nils Peder Sokki dadjá ge iežas rivttiid alde lágasteamen, iige loga diehtit maid galgá jurddašit jus lágamánneriekti doalaha diggegotti duomu. Son dovddaha iežas eahpesihkarin, go leat stáda lágat ja duopmostuollu mat galget mearridit su boahtteáiggi.
Dál lea áigi gávdnat buoret ortnega go siidaoasi, go dat dušše vealaha boazosápmelaččaid. Vuolggasadji ferte das, ahte buohkain geain leat vuoigatvuođat ja árjanat bargat ja eallit bohccuiguin galgá addot dat vejolašvuohta, ii ge dan čatnat dasa ahte gii oažžu dahje oastá siidaoasi alcces. Vuođđun dieđus fertejit dološ vuoigatvuođat bargagoahtit bohccuiguin, ii ge siidaoasi ortnet mii lea ásahuvvon dušše eiseválddiid várás vai sidjiide lea álkit hálddašit boazodoalu. Sámediggi ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi leat ge dál nammadan iežaset láhkalávdegotti mii galgá evalueret boazodoallolága. Dát lea sidjiide vuosttaš bargu, ahte gávdnat buoret ortnega go siidoasi.
Dat ášši vuot čájeha man vearrut sáhttá stáhtaeiseválddi siidaoasseortnet leat muhtun olbmuid vuostá.