–Statistihkka sáhttá gielistit
Kárášjohkalaš Nils Ragnvald Dalseng fuomášahtii vákšunjoavkku dutki Anders Foldvika ahte jus olbmot eai bivdde joga, de ii goddo guolli ja dalle čájeha statistihkka ahte ii leat guolli. – Statistihkka sáhttá gielistit, lohká Dalseng.
Mannan maŋŋebárgga lei Deanučázádaga guolástanhálddahus (DG) bovden báikkálaš luossabivdiid diehtojuohkin- ja gulahallančoahkkimii Kárášjoga servodatviesus. DG vákšunjoavkku miellahtu Anders Foldvik čilgii joavku dárbbaša buot dieđuid mii guoská dán jagáš luossabivdui, vai sáhttet dáid dieđuid heivehit dán jagáš luossanáli sturrodaga árvvoštallanraportii. Ovdamearkka dihtii lea dehálaš diehtu ahte lei bahkka geassi mii lea váikkuhan luossabivdui.
– Johka ieš regulere man gallis bivdet. Jus lea guolli, de fitnet olbmot bivdimin. Jus guollestatistihkka čájeha ahte olbmot leat uhcán guliid goddán, de lohket dutkit ahte jogas ii leat guolli. Vaikko olbmot eai leat bivdán dan geasi jogas. Statistihkka sáhttá gielistit, lohká Nils Dalseng gii láve bivdit Kárášjoga siste.
Dalseng lohká boađus sáhttá šaddat ahte reguleregohtet guollebivddu danin go statistihkka čájeha ahte lea goddon uhccán luossa. Muitalan sin lea váivvidan go sin buoremus oaggunsajiid leat gidden, doppe ii leat lohpi bivdit.
Ii leat sihkkar ahte lea uhccán guolli
– Muhto ii leat sihkkar ahte lea uhccán guolli, baicce lea uhccán bivdit. Ii leat nu álki beare giddet bivddu, dan dihtii go statistihkka ii čájet ahte lea goddon guolli. Statistihkka ii čájet visot. Jus eai leat guolit, de eai bivdde olbmot guoli. Olbmot eai leat jalla, lohká Nils Dalseng.
Kárášjohkalaš Dan Vidar Rasmus fuomášuhtii DG ahte Suoma bealde ostet láttánat máddin eanaš bivdokoarttaid Suomabeale turistaearis, muhto jus lea heajos luossajahki, de eai boađe bivdit.
DG vákšunjoavkku miellahttu Anders Foldvik vástidii ahte lea justa dákkár dieđut maid vákšunjoavku dárbbaša báikeolbmuin. Sii dárbbašit dieđu mo geassi leamaš, čáhcetemperatuvrra, leago johka cuogis vai dulvvis, leago olbmot bivdán luosa, dahje leago eará áššit mii olbmuid mielas lea váikkuhan guollebivdui.
Váillahit gosa dieđiha
Čoahkkimis muitaledje olbmot suollemas lobihis luossabivddu birra Iešjogas, mii lea dáhpá- huvvan sevdnjes čakčaijaid ávdin báikkiin.
– Olbmot čuojahit munnje go lea geahččalan cavgilit johkafávttaide lobihis bivddu birra. Eai gávnna dieđuid dahje telefonnummira gosa sáhttet dieđihit dán birasrihkkosášši, lohká DG stivrralahttu, Edvard Nordsletta.
DG stivrrajođiheaddji Reidar Varsi vástidii ahte DG:S eai leat ruđat vákšut joga. Son baicce sávai olbmot sáhtášedje dieđihit jus fuomášit dákkáraš vearredagu. Čoahkkimis bođii maid ovdan ahte ii oktage dieđe man olu lobihis bivdu lea Iešjogas.
Sadjásaš direktevra Narve Stubbraaten Johansen lohpidii iežaset bidjat diekkáraš cavgilantelefovnna vai DG ja sin johkafávttat ožžot dieđu jođánit dan birra.
DG duđavaš čoahkkimiin
– Ledje hui miellagiddevaš gažaldagat ja dieđut maid mii dieđus DGS várra šaddat čuovvulit ja dieđusge ságastaddat. Obbalohkái lea dákkáraš čoahkkimat hui ávkkálačča midjiide, lohká DG stivrrajođiheaddji Reidar Varsi.
Álgočoahkkimis muitalii DG sadjásaš direktevra Narve Stubbraaten Johansen ahte sii áigo muitalit mo dán jagáš luossabivdu leamaš. Dássážii leat 88 proseantta luossareivveeaiggádiin sádden sálašraportta ja 82 proseantta eará bivdit. DG ferte sáddet dieđuid vákšunjovkui skábmamánu 15. beaivvi.
– Maŋŋá luossabivddu vuorbádat guokte skeaŋkakoartta báikkálaš gávppiide, daid gaskkas geat leat sádden sálašraportta áigemearrái. Dán jagi ožžot njeallje vuoiti skeaŋkakoartta go diibmá eat šaddan vuorbádit nu mo galggaimet, lohká DG sadjásaš direktevra Narve Stubbraaten Johansen.