Ođđa oahpaheaddjeoahpufágaráđis váilevaš sámegiel gealbu
Ráđđehus ii leat ovttage sápmelačča nammadan ođđa oahpaheaddjeoahpu fágaráđđái.
Sámediggeráđđelahttu Mikkel Eskil Mikkelsen imašta manin Ráđđehus lea bidjan johtui gulaskuddama Nasjonala strategiija oahpaheaddjeoahpusa 2025, ovdal go leat gulahallan sámedikkiin, seammás cuiggoda go ii leat oktage sápmelaš oahpaheaddjeoahpahusa fágaráđis.
– Ii leat boahtán jearaldat Sámediggái nammadit miellahtuid fágaráđđái, ja lea dieđusge hui šállošahtti. Áiggun gulaskuddat departemeanttain mii lea dáhpáhuvvan, lohká Mikkel Eskil Mikkelsen.
Sámi guovlu ferte gozihuvvot
Son lohká dehálažžan ahte sámi guovlu maid gozihuvvo Nasjonala strategiija oahpaheaddjeoahpahusas 2025.
– Lei dieđusge galgan leat sápmelaš fágaráđđái, geas lea máhttu ja gelbbolašvuohta fuolahit sámi guovllu. Lea hui lunddolaš ahte sámi guovlu fuolahuvvo dakkár dehálaš ja guovddáš oahpahusas, lohká Mikkelsen.
Vuoruhan suorggi Ráđđehusas
Ráđđehus lea persovnnalaččat nammadan fágaráđi, mii galgá veahkehit gozihit gelbbolašvuođa iešguđet suorggis ja gullevaš dutkanguovlluin, olahan dihtii mihttui Nasjonala strategiija oahpaheaddjeoahpahusas 2025.
– Oahpaheaddjeámmát lea vuoruhan suorgi ráđđehusas, dan sivas lea mis stuora mihtut oahpahussii. Mii leat ráhkadan ođđa ja buoret viđa jage oahpaheaddjeoahpahusa ja leat čavgen árvosátnegáibádusa ja dál háliidat nannet kvaliteahta oahpahusas. Jus galgat olahit iežamet mihttui, de leat bivdán ráđis moaddása geain lea ollu gealbu ja nu leat nammadan fágaráđi, lohká dutkan- ja alit oahpu ministtar Iselin Nybø preassadieđáhusas.
Jođiha fágaráđi
Lulli-norgga universitehta pedagogihkaprofessor Tine Prøitz jođiha fágaráđi.
– Lea dehálaš áŋgiruššat oahpaheaddjeoahpahusas ovdánahttit kvalitehta. Mun duođaid illudan váikkuhit fágalaččat ovttas čeahpes miellahtuiguin ráđis, lohká Tine Prøitz.
Ávvir ii leat ožžon kommentára áššái ráđđehusa bealis.