Vuollánit vai joatkit?
Dáid áššiid olis dieđus oaidnit ahte Norgga stáhta dušše nanne iežas posišuvnna sámi eatnamiin iežaset ráhkaduvvon lágaiguin.
Sámi Studeantasearvi Davvi-norggas (SSDN) lei iežaset 35 jagi ávvudeami olis bovden digaštallat Vuođđovuona-duomu, mas vuođđovuotnalaččat eai ožžon iežaset vuoigatvuođaid iežaset háldui. Dan čállá Ságat aviisa. Finnmárkokommišuvdna gávnnahii vuođđovuotnalaččain leat earenoamáš rievttit iežaset dološ geavahanguvlui, muhto daid galgá hálddašit Finnmárkkuopmodat go buohkat leat fárren eret dan mearrasámegilážis. Eará sániiguin, de kommišuvdna dušše celkkii čáppa sániid sámi vuoigatvuođaid birra mas duohtavuođas ii lean ávki masa ge. Dušše guoros sánit sisdoalu haga. Dan mearrádusa aŋkke eai dohkkehan muhtun vuoigatvuođalaččat, ja nu guoddaledje mearrádusa Finnmárkku Meahcceduopmostullui. Doppe maid vuoittáhalle.
Danne jerrui dan digaštallamis, ahte lea go Vuođđovuona-duopmu loahppa riektečielggademiide mat gusket sámi oamastan- ja geavahanvuoigatvuođaide Finnmárkkus? Máŋgii ja máŋgasis dáidet badjánan dakkár gažaldagat, go Finnmárkokommišuvdna ii gávnna báljo sápmelaččaide vuoigatvuođaid. Ja jus gávdná binná ge vuoigatvuođaid sámiide, de daid lágasta Finnmárkkuopmodat ruhta- ja advokáhttafámuiguin sápmelaččain eret Norgga stáda diggestobuin. Golmma duomus leat juo oaidnán ahte dákkár áššiin vuoittáhallet sápmelaččat
Norgga duopmostuoluin.
Dat dieđus ráhkada dakkár gova ahte sápmelaččat eai leat leamaš eai ge leat geavahan daid guovlluid goasse ge, vaikke duohtavuohta dieđus lea áibbas eará. Dát guovllut leat leamaš sámiid anus ja oamasteamis arvat ovdal go našunálastáhtat gesse rájiid ja juhke Sámi gaskaneaset. Dáid áššiid olis dieđus oaidnit ahte Norgga stáhta dušše nanne iežas posišuvnna sámi eatnamiin iežaset ráhkaduvvon lágaiguin. Das lea ge gažaldat ahte lea go dál áigi vuollánit ánuheames iežamet vuoigatvuođaid iežamet hálddašeapmái vai galgat go joatkit gižžudit alcceseamet dat mii lea sámiide gullan buolvvaid čađa.
Okta digaštalli lei Norgga Sámiid Riikasearvvi jođiheaddji Beaska-niillas, geas lea earenoamáš stuora áŋgirvuohta sámi vuoigatvuođaide. Son dajai digaštallamis Ságat dieđuid mielde, ahte dál lea áigi fas álggahit siidavuogádaga. Dan jáhkkit áibbas rievttes geainnu, ii ge leat vuohččan go dakkár jurdagat ovddiduvvojit sámi vuoigatvuođaid digaštallamiid olis. Ovdamearkka dihte lea juo Goahtegearret searvi áigá ovddidan jurdagiid, ahte ásahit sámi siidavuogádaga ja sierra sámi ealáhuslága. Dat ášši lea maid leamaš badjin Sámedikki dievasčoahkkimis, ja galgá gávdnot ráđi vuorkkáin. Beaska-niillas han sáhttá dušše šihtat iežas bellodaga ohcat dan evttohusa bajás ja álgit dainna bargat.