VUOSTALDEABA bieggamilluid

Orohatovdaolmmoš bijai iežas gitta guorbmebiilii gehtegiiguin

Sállira orohaga Dorvvošnjárgga siida massá guottetbáikki ja dálveeatnamiid bieggamilluid geažil. Gaskavahku bissehii orohatovdaolmmoš huksenbargguid Ruksesváris, go goallostii iežas gehtegiiguin guorbmebiilii.

Sállira orohaga Dorvvošnjárgga siida massá guottetbáikki ja dálveeatnamiid bieggamilluid geažil. Huksenbarggut leat álggahuvvon, muhto boazoeaiggádat ja báikkálaččat vigget ain caggat Nordlys bieggamillopárkka ásaheami. Orohatovdaolmmoš bissehii huksenbargguid Ruksesváris go goallostii iežas gehtegiiguin guorbmebiilii.

Sállira orohaga ovdaolmmoš Risten Turi Aleksandersen ja su isit Reiulf Aleksandersen vásiheaba Nordlys bieggamillopárkka stuora vahágin ja roassun. Soai massiba sihke guottetbáikki ja dálveeatnamiid.

Vaikke huksenbarggut leat álggahuvvon, de viggaba ain caggat bieggamillopárka ásaheami. Gaskavahkku iđida lea Risten gehtegiid bidjan alcces gitta, son lea mannamin Ruksesvárrái čájehit vuostehágus. Huksenfitnodat Risa fuomáša ahte amas biillat bohtet báikái, ja giddejit ráhkadusgeainnu stuora guorbmebiillain. Risten bisseha biillas, vázzá guorbmebiilla lusa ja goallosta iežas dasa gitta. Justa dán báikkis nagoda bissehit barggu moatti diibmui.

– Mun lean dása gehtegiiguin čuoččohan gitta go eai váldde vuhtii boazodoalu ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Mun lean lohkan ahte dát bargu ferte bissehuvvot, dál fertejit čorget ja vuolgit eret dáppe. Ean moai birge guottetbáikki ja dálveeatnamiid haga. Dás leat nu stuora váikkuhusat, dat ii leat oba leaika ge, dadjá Risten Turi Aleksandersen.

Duvdiluvvoba eret

Oktiibuot galget 67 bieggamillo ceggejuvvot Vilgesvárrái ja Ruksesvárrái, Romssa suohkanis. Risten ja Reiulf dáistaleaba iežaska ja bearraša golbma máná boahtteáiggi ovddas.

– Bealistan dovddan stuora vaši. Mun oainnán beaivválaččat ahte goaridit guohtuneatnamiid. Bohccot eai šat bálle lunddolaččat vánddardit. Dat čoahkkanit ovtta sadjái, ja das dat fas ruovgalit. Mun in dieđe šat mo galgat birget. Bohccot eai sáhte dálvet bieđganit davásguvlui gos leat alla gáissát, de gal mannet riđuide ja firrojit. Ferten dás doallat vaikke eai šat ealit earret biebmamiin, lohká Reiulf, geas lea beaivválaš ovddasvástádus guođohit ealu.

Váriide leat huksen ráhkadusgeainnuid ja giđa mielde ceagganit vuosttaš bieggaturbiinnat.

– Boazu ii biso doppe gos leat bieggamillot mat lihkadit ovttatládje. Mii han atnit lihkastagaid gavdnjet bohccuid, nu ahte ii oktage galgga munnje muitalit ahte bohccot bissot dáppe. Nu ahte dát eatnamat leat billahuvvan, eai dat šat anit boazoguohtumii, čilge Risten.

Háliida čierrut

Risten ja Reiulf eaba leat guovttá Ruksesváris, maiddái logeneare báikkálačča leat vuolgán fárrui čájehit vuostemielaset. Gáhttovuotnalaš Unni Yttergård muitala ahte leat cakkahan bieggamillopárkka 2005 rájes.

– Dáppe eai leat čađahan váikkuhusguorahallamiid 2007 rájes. Dan rájes lea olu rievdan. Eai leat šat dušše 60 sávzza mat guhtot dáid váriin, lea sáhka máŋgačuođi sávzzas. Deike lea maid boahtán ođđa boazodoallobearaš mii sáhttá massit eallinláibbis. Dáppe leat nu fasttit roggan, eai olbmot ja eallit šat goastta gosage. Gullen ránnjás lei sávza hávváduvvon fasttit, ja dáppe lávejit vissa stuora mašiinnaiguin vuojehit sávzzaid eret. Huksenbarggut dagahit maid ahte ránnjágilážiin eai šat beasa juhkat čázi. Mii gullat maid nuoskkideami birra, lohká Unni ja geahčada bilidemiid.

– Mus lea nu váivi ja háliidan dušše čierrut. Mii háliidivččiimet gáhttet váriid ja luonddu iežamet ruovttubáikkis. Imaštalan mo dát oba sáhttá ge dáhpáhuvvat demokráhtalaš servodagas. Ii Norgga čázadat- ja energiijadirektoráhtta leat váldán vuhtii báikkálaččaid, suohkana eai ge fylkkamánni oaiviliid ovdal go adde konsešuvnna, lohká son.

Birasgáhttensearvi áŋgiruššá

Mánu áigi váiddii Romssa suohkan Nordlys bieggamillopárkka huksejeddjiid politiijaide go balahit fitnodaga nuoskkidan guovllu badjel 1000 lihttara hydraulihkkaoljjun ja dieseliin. Dan rájes lea maiddái birasgáhttensearvi Neptun Network áŋgiruššan áššis.

– Mii leat dáppe iskamin rihkkot go huksejeaddjit konsešuvdnalobiid. Mii áigut čoahkkinastit prošeaktajođihangottiin ja gulahallat maiddái oljo- ja energiijaministariin áššiis. Mii leat váldán čáhceiskosiid ja gávdnan viehka olu bávkkanasbázahusaid mat leat ráhkaduvvon plastihkas. Dát han suddet ja levvet olbmuid ja elliid juhkančáhcái. Mii árvvoštallat dán váidit politiijaide, dadjá Neptun Network jođiheaddji Frank-hugo Storelv.

Birasgáhtten lea áŋgiruššan su 30 jagi, ja son dadjá vahágin oaidnit mii dáhpáhuvvá Ruksesváris ja Vilgesváris.

– Konsešuvnnas celko ahte galget áimmahuššat luonddu nu bures go nagodit huksedettiin, muhto dáppe leat viehka fasttit billistan ja dan áiggun váldit ovdan sihke prošeaktajođiheddjiiguin ja Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtain. Neptun doarju rievtti mielde bieggamilluid ja eará ođasmahttienergiija, muhto dát doaimmat galget vuhtii váldit álgoálbmogiid rivttiid ja luonddu. Dát lea hui dehálaš boazodoalloguovlu ja mii oaidnit ahte huksejeaddji ii leat vuhtii váldán ealáhusa. Lea áibbas áddehahtti ahte sii demonstrerejit ja dáistalit nuorat buolvva ovddas, lohká son.

Doarruba boazodoalu ovddas

Sállira orohaga boazodoallit Risten Turi Aleksandersen ja Reiulf Aleksandersen leaba movttegat go báikkálaččat ja birasgáhttensearvi dorjot sudno gičču.

– Mun goit in sáhte vuollánit ovdal go lean geahččalan juohkeláhkai bissehit daid. Mun jáhkán ahte leat ollen dakkár duođalaš áigái go buot boazosápmelaččat dorrot guohtuneatnamiid ovddas. Buot orohagain leat sisabahkke-

mat ja guohtuneatnamat unnot ja unnot beaivvis beaivái. Jus dál vuollánan, de vuollánan olles sámi álbmoga ovddas, lohká Risten.

Soai isidiin jođiiga Sállirii 2015 giđa. Dalle lei dušše Vilgesvárrái addon konsešuvdna hukset 47 bieggamillo.

– Dalle ii lean vel mearriduvvon ahte Ruksesvárrái ceggejit bieggamilluid. Leimme birgehallat jus dušše Vilgesvárrái livčče huksen. Ean jáhkkán ahte šadde dákkár roasuid čađa mannat. Dál

leat vel plánemin goalmmát bieggamilloprošeavtta, ean ge moai sáhte birget buot daiguin, dadjá Risten ja oažžu doarjaga isidis.

– Ii dáid bieggamilluide livčče atnu, muhto muhtin rikkis áigu šaddat vel riggábun. Dat dagaha ahte šaddá vel losibun dan njiellat. Ruđas lea nu stuora fápmu ja mii šaddat nu smávvát ahte eat nagot doarrut daid vuostá, lohká Reiulf Aleksandersen.

Eai heaittit huksenbargguid

Risten, Reiulf ja eará báikkálaččat leat guođđán Ruksesvári. Nordlys bieggamillopárkka prošeaktajođiheaddji lea gullan vuostálastima birra.

– Mii fertiimet giddet geainnu ja sihtat sin vuolgit guovllus sihkarvuođa geažil, muhto muđui lei ráfálaš demonstrašuvdna. Mii eat bisset huksenbargguid dan geažil go mis leat konsešuvnnat ortnegis. Bieggamillopárka galgá gárvvisin golggotmánus boahtte jagi, ja dalle ii šatta olu johtolat dien guovllus. Mii eai áiggo dálvet boltut muohttaga ge ja jáhkkimis besset de bohccot ráfis. Go Aleksandersena bearaš osttii siidaoasi Sállira orohagas, de diđiiga huksenbargguid birra. Mis livččii 5 miljovnna ruvnnu maid áiggo-

šeimmet máksit buhtadussan, muhto orohat ii nagot soahpat siskkáldasat ja ráhkadit báŋkokonto. Mii galgat fas deaivvadit boazodolliiguin, Norgga čázádatja energiijadirektoráhtain ja Romssa fylkkamánniin boahtte vahkkus gulahallan dihtii áššis, lohká prošeaktajođiheaddji Stephan Klepsland ja dadjá iežas registreren Romssa suohkana politiijaváidaga.

– Ii leat jáhkehahtti ahte leat luoitán badjel 1000 lihttera oljju lundui. Dan leat iskan, eat ge gávnna maidege. Go lea sáhka bávkkanasbázahusain, de áigut daid čorget eret. Guovlu lea viiddis ja danin eai olle buot dakkaviđe čorget, lohká son.

GEHTEGAT: Sállira orohaga Dorvvošnjárgga siidda boazodoallit Risten Turi Aleksande ersen ja Reiulf Aleksandersen čájeheaba vuostemielaska Nordlys bieggamillopárka huksemii Ruksesváris ja Vilgesváris Romská sa suohkanis. Orohatovdaolmmoš bijai iežas gitta lguorbmebiilii gehtegiiguin. Son lohk bieggamilluid roassun boazodollui ja ballá iežas bearraša duvdiluvvot eret.

ROKKIT: Ráhkadusgeaidnoguora leat bieggamillohuksejeaddjit goivon stuora rokkiid gosa galget bidjat johtasiid. Rokkit leat dego áiddit ja cagget sihke bohccuid ja sávzzaid rasttildit geainnu. Boazodoallit ballet bohccuid sorbmašuvvamis daid geažil.

NUOSKKIDEAPMI: Sállira orohaga boazodoalli Reiulf Aleksandersen muitala miehtá Ruksesvári ja Vilgesvári gávdnat bávkalanbázahusaid maid huksenfitnodat ii čorge. Dat leat ráhkaduvvon plastihkas ja dál ballet báikkálaččat dáid leavvamis sin juhkančáhcái. Ášši váido politiijaide.

VÁIVAŠUVVÁ: Gáhttovuotnalaš Unni Yttergård lea vuosttaldan bieggamillohuksema 2005 rájes, ii ge logavel iežas vuollánan vaikke huksenbarggut leat álggahuvvon. Sondadjá váivin oaidnit mo leat billistan váriid su ruovttuguovllus jalohká dan váikkuhit iežas ja eará guovllu olbmuid maŋisbohttiide.

BUOT GOVAID: Kila Anti

SIRDIT: Maŋŋel go Risten Turi Aleksandersen lei badjel beannot diimmu čužžon guorbmebiilla ovddas, de bođii muhtin Risa ovddasteddjiin ságaide. Son bivddii akšonisttaid guođđit báikki vai besset bargagoahtit viidáset. Boazoeaiggát čilgii ahte huksejeaddjit dat fertejit bissehit bargguset, páhkket biergasiid ja vuolgit.

ÁŊGIRUŠŠET: Birasgáhttensearvi Neptune Network áŋgiruššá bieggamillopárkka áššis maŋŋel go leat gullan ahte Nordlys bieggamillopárkka huksejeaddjit nuoskkidit guovllu luonddu. Jođiheaddji Frank-hugo Storelv dadjá ahte dáidet váidit huksejeddjiid politiijaide. Sii geahččalit maiddái váikkuhit ášši oljo- ja energiijaministara bokte.

OVTTAS: Sállira orohaga Dorvvošnjárgga siidda boazodoallit ožžot doarjaga báikkálaččain mat leat vuosttaldan huksema dan rájes go plánat ilbme.

HUKSEJIT: Nordlys bieggamillopárka huksejuvvo Ruksesvárrái ja Vilgesvárrái. Prošeaktajođiheaddji ii loga iežaset bissehit barggu go sis leat lobit ortnegis. 67 bieggaturbiinna galggaše sajis boahtte čavčča.