Almmuhit máŋgačuođi luođi
Vaikke Romssa musea almmuha 300-400 luođi internehttii ovdal juovllaid, de oaivvilda juoigi ahte sápmelaččaid kulturárdna ain lea giddagasas.
Máilmmi stuorámus luohtearkiiva lea Romssa museas gos vurkkodit birrasii 7000 luođi. Vaikke buot luođit leat digitaliserejuvvon, de leat dušše 63 luođi almmuhuvvon internehttii.
– Dál leat gergosat almmuhit 300-400 luođi internehttii, ja dat lea hávski go olbmuin lassána beroštupmi vuorkká sisdollui, dadjá UIT Norgga árktalaš universitehta musihkkadutki ja luohtevuorkká ovddasvástideaddji Ola Graff.
Ain giddagasas
Juoigis Ánde Sombys livčče stuora beroštupmi guldalit dološ luđiid mat gávdnojit luohtevuorkkás, muhto dovdá ahte dát lea váddása duohken. Son moittii jo Romssa musea muhtin jagiid áigi ja dajai Ávvirii ahte luohtearkiiva lea sápmelaččaid kulturárbbi giddagas.
– Mu mielas lea hirbmat buorre ođas ahte luitet 300-400 luođi, dat lea oainnat buoret go ahte eai luoitte ovtta ge luođi. Dás lea várra sáhka almmuhit muhtin vihtta proseantta luđiin, muhto eanaš luođit gal leat ain giddagasas. Luođit leat sihke uvssaid ja prosedyraid duohken, jus daid galgá beassat gullat, dadjá Somby.
Hálddašeapmi
Norggas vurkkoduvvojit sullii 9220 luođi iešguđetge vuorkkáin, ja olbmuin lea dáid dušše vejolašvuohta guldalit jus galledit arkiivvaid. Ánde Somby oaivvilda ahte luođit galggaše eanet almmus ja ahte sámi álbmot galggašii daid hálddašit.
– Mu mielas lea dilli seamma vearrái go moatti jagi áigi. Sivat manin luođit ain leat giddagasas sáhttet leat áddehahtti, muhto dan ii galggašii Ola Graff mearridit. Galggašii sámi servodaga ja sámi servodatinstitušuvnnaid duohken mearridit mo luđiid hálddaša almmolašvuođa ektui, lohká Ánde Somby.
Doarju muhtin muddui
Romssa musea luohtearkiivva ovddasvástideaddji Ola Graff lea muhtin muddui ovttaoaivilis Ánde Sombyn.
– Livččii áigi ahte sámi birrasiin digaštalaše vuoigatvuođaid luođi ektui, kánske Juoigiid searvi dahje eará berošteaddjit galggaše geahčadišgoahtit dán hástalusa. Dál čuovvut musea bealis Norgga vuoigŋaduodjelága muhtin muddui, muhto midjiide lea deháleamos vuhtiiváldit sápmelaččaid miellaguottuid. Eat dáhto gean ge badjelgeahččal dahje rasttildit gean ge rájáid. Danin leat ferten doalahit luđiid vuorkkáid siskkabealde, muhto buohkain han lea vejolašvuohta boahtit deike ja guldalit luđiid. Eat mii vikka čiegadit luđiid ja guhkkin eret doalahit daid lohkaid duohken. Mii vurkkodit luđiid vai dat livččii ávkin sámi servodahkii sihke dál ja boahtte áiggis, lohká Graff.
Eai buohkat suova almmuhit
Maŋŋel go Romssa musea digitaliserii buot luđiid, de álggii čielggadanbargu. Ola Graff muitala iežas váldán oktavuođa olbmuiguin geain sáhttet makkár nu vuoigatvuođat luđiide.
– Oallugat leat miehtan dušše juoigat vuorkái, muhto eai suova daid almmuhit internehttii. Dál go lean iskan makkár luđiid lea ortnegis almmuhit, de galledin ovdamearkkadihte muhtin juoigi maŋisboahtti. Moai guldaleimme buot luđiid ja son de dohkkehii bearraša ovddas guđemuš luđiid oažžu almmuhit. Moadde luođi gilddii min almmuheames go dajahusat ledje heivetmeahttumat. Dákkár áššiid lea hirbmat dehálaš doahttalit. Lean maid ságastallan olu olbmuin sámi birrasiin ja oallugat oaivvildit ahte luđiid ii sáhte beare diktit leavvat internehttii, dadjá Graff.
Váttis ášši
Juoigiid searvvis lea dáhttu geahčadit luđiid etihkkabeliid ja vuoigatvuođaid, muhto jođiheaddji dadjá dán hirbmat váttis áššin.
– Mu mielas lea dát váttis ášši go vuoigatvuođat luođi ektui lea eahpečielggas. Luohti galggašii olámuttos, muhto seammás lea dat čatnon dihto olbmuid. Mu mielas lea heivetmeahttun beare váldit muhtin luođi ja dan almmuhit internehttii, ferte gal doahttalit olbmuid mearrádussii jus eai suova luđiid almmuhit. Seammás in háliit mun ge, nu go Ánde Somby ahte luođit galggaše guohpput luohtevuorkkáide, muhto mii fertet vuos gávdnat vuogi mo luđiid galggašii hálddašit, lohká Juoigiid searvvi jođiheaddji Biret Risten Sara.
Muhtin luđiid gal oažžu almmuhit
Juoigiid searvvi jođiheaddji dadjá ahte luohtevuorkkát leat máilmmi dehálačča sámiide, ja son oaivvilda ahte lea álkit gieđahallat vuoigatvuođaid dološ luđiid ektui.
– Luođit mat leat vuorkkáin leat máilmmi dehálačča midjiide. Mii han diehtit ahte olu sajiin, gos olbmot leat massán luohteárbbi geavahit arkiivvaid ja vižžet doppe gálduid vai besset bargat viidáseappot ealáskahttit luođi, dadjá Sara.
Go lea sáhka almmuheames, de dadjá ahte muhtin ráje luđiid gal lea áibbas ortnegis almmuhit.
– Vuorkkáin leat iešguđetge luođit, ja dego ovdamearkadihte elliid luđiid gal lea áibbas ortnegis almmuhit internehttii. Mun jáhkkán maiddái ahte lea álkit gieđahallat don dološ luđiid almmuheami oktavuođas, go daidda eai gávdno olbmot geat dovddaše ahte luohti gullá sutnje, čilge Sara.
Atnit muittus
Juoigiid searvi oaivvilda ahte dassážii go vuoigatvuođat ja etihkka lea čielggaduvvon, de ferte gulaskuddat singuin geaidda luohti gullá ovdal go daid almmuha gosa ge.
– Mii fertet atnit muittus makkár dilálašvuođas luođit leat báddejuvvon. Ii dalle lean interneahttaáigi ja eai juoigit várra hállan dárogiela ge. Soitet juoiggastan dušše danin go luohtečoaggi lea vuorjan sin. Jáhkkimis eai smiehttan ahte luođit galget buohkaide. Lean gullan máŋggaid olbmuid dadjamin ahte eai háliit almmuhit iežaset luđiid, ja earát ges lohket ahte háliidit iežaset luđiid almmuhit internehttii ja dat lea áibbas buorre. Mu mielas galget olbmot ieža beassat mearridit dán áššis, loahpaha Juoigiid searvvi jođiheaddji Biret Risten Sara.