Ár­bevi­ro­laš duodje­proše­ak­ta Gu­ov­dage­a­innu mánáids­kuvlla 3B luo­hkás

Avvir - - FORSIDE - Ka­ren An­ne Oskal Ei­ra

Do­loža rájes le­at sápme­laččat eal­lán da­in­na maid luond­dus gávd­ne alm­má ruđa dárbbaške­aht­tá. Luond­du áv­kkástal­la­ma, gar­ra- ja dip­ma­duoji, ja sát­ne­riggoda­ga gal­gat skuvllas oa­h­pa­hit ja čalm­mustaht­tit ár­bevi­ro­laš máhtu bok­te ohppii­de. Dán proše­avt­ta let­ne moai, Ka­ren An­ne Oskal Ei­ra ja El­len Sa­ra He­le­ne Sok­ki, čađa­han Gu­ov­dage­a­innu mánáids­kuvlla 3. luo­hkás.

Mii ozai­met ákšuid ja vulg­gi­i­met ávn­nas­tit skuvlla la­h­ko­sis. Oa­hp­pit ohp­pe ohcat njuol­gadeamos lán­jáid ja ávn­nas­te­im­met vuos soppi­id. Mii lanja­heim­met be­as­si ja oalu­i­met da­id; fask­ku­i­met bárk­ku ni­ib­bi­in eret. Dasto pus­si­i­met da­id sáttobáh­piri­in ja bolddi­i­met juo­hke­hačča muor­ra­na­ma da­id­da. Das lei oba olu sá­me­gi­el sátne­oa­hppu ja oa­hppu muor­ra­na­maid bir­ra, mo­vt sápme­laččat le­at fulk­ki­id gáibmin nav­dán mánáidea­set ja muor­ra­na­maid vuogá­da­ga. Oa­h­pai­met mo­vt ár­bevi­ro­laččat at­net muor­ra­na­maid si­h­ke bohcco guol­game­ar­kan ja diŋg­gaid merkemii. Sáhtii bu­o­ri usti­ba muor­ra­na­ma fask­ut ast­táha­hkii ja guođđit dan meahccái. Da­in­na lági­in geažu­hii earái­de gea­sa lea lii­kostan. Mii guora­ha­lai­met le­at go ohppi­id ádjáin/áhkuin luođit ja de gal vel juoig­gas­te­im­met dop­pe dan bot­ta go ávn­nas­te­im­met. Dud­d­jo­detti­in hu­mai­met luohte­da­ja­hus­aid bir­ra, ah­te maid son dat me­ark­kašit ja mii geažu­heap­mi lea, mo­vt juoi­ganár­be­vier­ut ja duodji le­at bu­olv­vas bul­vii oa­h­pa­huv­von.

Láv­vorig­gi

So­ap­pit šad­de nu mea­ri­his fi­id­nát go led­je pusse­juv­von ja muor­ra­na­mat da­id­da sár­go­juv­von. Led­je láv­vo­rik­ki ná­re, juo­hke oa­hp­pis ok­ta, nu ah­te de do­ibme lávvom­uor­ran ges. Nup­pi va­hkku duodjedi­im­mus ma­nai­met fas olg­gos ja vieččai­met váld­da­ha­gaid; suorre­muo­raid maid at­nit cag­gin láv­vorig­gái. Oa­hp­pit led­je klás­sa­lan­jas tevd­nen da­id ja čál­lán nama­hus­aid, nu ah­te ál­kit fu­omášed­je guđi­in muorain lea suor­ri go de ohca­gođi­i­met ávd­na­si­id. Mii oaná­da­lai­met váld­da­ha­gaid. Ferti­i­met go­ar­tálastit ja bu­ohtastaht­tit da­id go ol­g­un eai lean gal miht­tobáttit miel­de. Dasto mii ráhkadeim­met láv­vo­rik­ki; tevd­ni­i­met sirke­la stuora táv­val­pás­sári­in ja darv­vi­heim­met juo­hke lávvom­uora mád­da­ga bá­ber­pláht­tii, go­ar­tálast­ti­i­met gask­kaid.

Mate­mati­hk­ka láv­vo­rik­kis

De hal ad­no vel lo­avd­da, gávnna­hed­je oa­hp­pit. Skuv­la lei áigá ožžon nuvttá albma lo­avdda­diŋ­gabáza­hus­aid báikkálaš lávvo­fit­no­da­gas. Ohppi­in šat­tai fas mate­mati­hk­ka-jurdda. Mii ferti­i­met mih­ti­dit man al­lat lo­avd­da galgá le­at. Mii gávnna­heim­met ah­te lo­avdda­healbmi fer­te le­at gal­jit go na­leš, dan­ne go láv­vorig­gi lea vi­idát vuol­lin go rea­h­pe­na bak­te, ah­te rea­h­pen lea bask­kit, ah­te láv­vo­rik­kis lea geail­lu geome­tralaš háp­mi, sir­kel vuođđun. Mii ferti­i­met bátti­in mih­ti­dit láv­vo­rik­ki ja gávnna­hit healm­mi ja na­leža mihtuid, ja maŋŋel fas mih­ti­dit bát­ti mehtarmihtuin. Mii ferti­i­met vál­dit ovt­ta ce­ak­ko lo­avd­da­bihtá ja stel­let gal­le ovt­talá­gan lo­avd­da­bihtá ad­no­jit vai dat ol­let bir­ra láv­vo­rik­ki. De ferti­i­met jurddašit sávdnje­muni ja máh­cast­an­muni lávvom­uora bir­ra uksaráig­gi gu­ovt­te beal­de.

Lo­av­da­ga vad­jan ja go­arr­un

Go gávnna­heim­met gal­le ce­ak­ko­bihtá man­net lo­av­dagii, de oa­hp­pit ieža vad­je da­id nu gal­le go ad­no­jed­je. Go lo­av­da­ga go­ar­ru­go­đi­i­met, de fu­omášeim­met ah­te skuvlla go­arr­un­maši­innat eai na­got lo­avdda­diŋg­ga go­ar­rut. Oa­h­pa­head­dji fertii iežas maši­in­na vál­dit at­nui. Lo­avd­da goit gár­vá­nii ja nu bea­sai­met lo­av­dit lá­vu. Mii vieččai­met geđggi­id ár­ra­nii ja duorg­gaid loi­dui. Oa­h­pai­met ah­te duorg­gain gal­get risse­ge­ažit boaššu guv­lui vai eai hir­rá olbmuid guv­lui. Mád­da­gat gal­get usk­ki guv­lui vai lea čor­gat, ja boal­den­ris­sit ges gal­get jus­te nup­pe guv­lui go duorg­gat. Mád­dagii han lea ál­kit do­laste­ad­djái dol­let go roht­te ris­si dol­lii.

Láv­vosá­nit

Go de leim­met bu­ot barg­gui­guin gear­gan, de oa­h­pa­head­dji jearai ohppi­in vel go mui­tet sá­ni­id maid le­at oa­hp­pan lá­vu bir­ra da­id va­hkkuid go le­at proše­avt­tain bar­gan. Oa­hp­pit evtto­hed­je goalm­mátlo­hkái sá­ni mat bu­ot led­je riek­ta ja gul­le­vaččat láv­vui! Vel oa­h­pa­head­dji ge hirp­ma­huvai go 8-ja­hkásaččat nu olu mui­te láv­vosá­ni­id. De čá­li­i­met da­id dihtori­in ja ráhkadeim­met nama­husli­h­puid. Oa­hp­pit bárgi­ded­je bátti­id nama­husli­h­puide ja ieža gávd­ne rievt­tes saji lá­vus go­sa nama­hus­aid čat­ne. Muhtu­mat bar­ge gu­ovt­tes ja gu­ovt­tes ovt­tain bátti­in vai ál­kit lea bárgi­dit alm­má sorake­aht­tá láige­geži­id bárgi­detti­in. Da­sa ad­nui ko­or­di­našuvd­na ja ovt­tas­bar­gu. Oa­h­pa­head­dji El­le Sárá ráhkadii rivjja ja bolddii da­sa nu čáp­pa hearv­vaid. Nub­bi oa­h­pa­head­dji, Ka­ren An­ne, ja oa­hp­pit ráhka­ded­je caŋaid ja uvsso­ha. Bas­si fi­nadii klás­sa­lan­jas bassame ja son fu­ob­mái ah­te ii han mis le­at uski merke­juv­von. Muh­tun váh­nen ges da­jai ah­te šielbmá váilu. De mii fer­tet vel da­id lasi­hit. Somá go ain dađista­ga oa­hpp­at sá­ni­id. Dán rádjái le­at sá­nit dušše sub­stanti­iv­vat. Boaht­te vuorus čál­lit lá­vos­tal­la­ma gul­le­vaš ve­arbbaid čál­lin­gir­jái go dat eai gal čá­ga šat láv­vui.

Di­id­dat, ár­be­vier­ut ja mui­tal­u­sat mat gul­let láv­vui

Oal­l­u­gat ohppi­in le­at lá­vos­tal­lan váhnemi­id ja áhkuid/ádjáid miel­de, muhto oal­l­u­gat fas eai le­at da­hkan dan. Dáin­na lá­vuin mii lea klás­sa­lan­jas, oa­hpp­at skuvllas lá­vos­tal­la­ma ár­be­vie­ruid; gok­ko be­a­rašlahtuid ja beat­nagi­id sajit le­at lá­vus, di­id­da­id ja sát­ne­vád­ja­si­id mat gul­let lávo- ja goađástallamii, ja mui­tal­usa­id čat­nat láv­vui, eare­no­amážit dál go ju­ovllat la­hko­nit. Ohppi­id mie­las lei ve­ahá hirp­mus gullat man­ne caŋat eai galg­ga goasse­ge olg­gos guv­lui, nama­las­sii dan­ne go de me­ark­kašii do­loš áig­ge ah­te lá­vus lei jáp­mán olm­moš. Nu eai dárbbašan guos­sit badjel mea­ri suor­ga­nit go la­hko­ned­je si­id­da go dih­te jorg­gu uvs­sot me­ark­kašii ah­te goađis lea lii­ka. Smáhkkom­uora bir­ra ges fertii le­at čor­gat ja čáh­celihtit diev­va, goit ju­ov­laruohta! Das maid sáht­tá čil­get do­loš osk­ku ja sá­mi nis­soni­p­mi­li­id saji goađis, omd. gok­ko Uksáhkká gozi­hii goađi ás­si­id, mii Sáráhká ja Juoksáhká doaibma lei. Mii ái­g­ut vel ráhka­dit muor­rabohc­cuid, luo­vi, smáhkkom­uora ja suon­ji­ra olg­g­obe­al­lái lá­vu.

Sá­mi ár­bevi­ro­laš máhtu áv­ki

Mii dud­d­jot, juoi­gat ja oa­hpp­at his­tor­jjá, ser­vo­dat­fá­ga, luond­dufá­ga, musi­h­ka, ma­te­mati­h­ka, duoji ja sá­me­gie­la das. Mii jurddašit maid eko­nomi­i­ja go se­astit ruđa nuvttá du­ji­in. Mid­jii­de lea leam­aš hui somá go vel ráv­i­solbmot ge mat fit­net gea­hčča­me lávoža, oid­net nam­mal­i­h­puid ja dad­jet ah­te duon ja duon sá­ni son ii diehtán ov­da­laččas! Bu­ot buore­mus maid lea go unna lo­av­da­gačča máht­tá vad­jat ja go­ar­rut, de áig­gi miel­de máht­tá stuora lo­av­da­ga maid go­ar­rut. Dat lea áv­kkálaš bir­gemii. Ja hea­ju­mus ges lea go ii makkár­ge sá­mi ár­bevi­ro­laš máht­tu mih­ti­duv­vo našuvnnalaš gea­hččalemi­id reaid­dui­guin. Sá­mi ohppi­in lea oba olu če­hp­po­dat mii ii goasse­ge boađe gos ge ov­dan.

BU­OT GOVAT: Ka­ren An­ne Oskal Ei­ra

LÁVVU: Gu­ov­dage­a­innu mánáids­kuvlla 3. luo­hká oa­hp­pit le­at oa­hp­pan skuvllas lá­vos­tal­la­ma ár­be­vie­ruid; gok­ko be­a­rašlahtuid ja beat­nagi­id sajit le­at lá­vus, di­id­da­id ja sát­ne­vád­ja­si­id mat gul­let lávo­ja goađástallamii

Newspapers in Northern Sami

Newspapers from Norway

© PressReader. All rights reserved.