Bargu oahpaha
Sámi allaskuvlla oahppit oahpahedje Kárášjoga joatkkaskuvlla ja Guovdageainnu nuoraidskuvlla ohppiid earret eará lávvet ja bohcco njuovvat.
Sámi allaskuvla Guovdageainnus álggahii mannan čavčča ođđa oahpu, man leat gohčodan geabbilis praktihkalaš pedagogalaš oahppun (GPPO). Sis leat sullii 30 studeantta ja sis leat bacheloroahput earret eará davvi-, lulli- ja anárassámegielas, mediáfágas, boazodoallofágas ja huksenfágas. Skábmamánu 28. ja 29. beaivvi sii lágidedje fágaidrasttildeaddji seminára, masa ledje ožžon Guovdageainnu nuoraidskuvlla ja Kárášjoga joatkkaskuvlla ohppiid guossin. Fáddán semináras lei boazu ja lávostallan, mii lea čadnon árbevirolaš máhttui ja dihtui. Studeanttat oahpahedje olles proseassa sihke lávu ceggemis ja bohcco njuovvamis dassážii go mális giksá.
«Flipped» luohkkálatnja ja ođđa vuogit
Vuosttažettiin lea Máhtes ja Inger Márjjás mihttun oahpahit studeanttaide movt nagodit gávdnat ođđa vugiid movt oahpahusa ja oahppandilálašvuođaid galget bidjat johtui.
– Lassin lea teknologiija stuorra oassin oahpahusas, go dat han lea boahtteáigi, muitala Máhtte.
Dábálaččat allaskuvllain leat logaldallamat luohkkálanjas. Muhto Máhtte ja Inger Márjá háliideigga veahá eará vuogi oahpahussii, nu gohčoduvvon «flipped» luohkkálanja:
– Munnos lea dat jurdda ahte logaldallamat sáhttet báddejuvvot, ja studeanttat gehččet daid goas dal de ruovttus. Go mis de leat deaivvdeamit allaskuvllas, de eai leat báljo logaldallamat, muhto baicca joavkobarggut ja seminárat báddejuvvon logaldallamiid vuođul, muitala Máhtte.
Soai oaidniba dan ávkkálažžan danne go studeanttat leat juo oahppásat de fáttáide ja teoriijaide, ja go de bohtet deaivvadeapmái, de besset álgit bargat ja čiekŋudit fáttáide vuđoleappot.
Máhtte muitala ovtta vel ođđa vuogi maid leaba Inger Márjáin hutkan: – Mis lea oktasaš dokumeanta, masa buot studeanttat devdet ovdamearkka dihte teoriijaid, iežaset sániiguin. Dássažii leat dán dokumentii gártan badjel čuođi siiddu.
Lávu ceggen ja bohcco njuovvan
GPPO oahppoproseassaid jođiheaddjit leaba Inger Marie Gaup Eira ja Mathis P. Bongo. Bongo muitala ahte studeanttaid váldoulbmilin lea ahte galget beassat hárjehallat šaddat oahpaheaddjin, ja earenoamážit praktihkalaš oahpaheaddjin. Máhtte muitala ahte sis leat goappaš fáttáin measta olles proseassa fárus oahpaheamis. Lávu galget sihke cegget ja njeaidit, ja bohcco galget njuovvat, rihttet ja maiddái oahppat movt earret eará málestit, biđđit ja márfut. Son lohká:
Anáraš- ja lullisámegiella
Máhtte muitala ahte dát seminára lea maid earenoamáš dainna lágiin ahte sis leat studeanttat geat oahpahit anáraš- ja lullisámegillii. Studeanttat leat čađahan álgokurssa anárašgillii ja das maiddái ohppe earret eará lávu doahpagiid anárašgillii. Das oahpaheigga Varpu Falk ja Berit Henriette Evensen. Soai muitaleigga ahte ollu oahppit eai lean gullan ge anárašgiela ovdal, ja danne lei ge buorre ahte nubbi dulko ja čilge davvisámegillii vel lassin. Falk hupmá anárašgiela ja muitala: – Munnje lei hui suohtas go bes-
– Lea vuosttaš geardi go mii oažžut olles bohccogoruda deika, ja studeanttat oahpahit ohppiid njuovvat ja rihttet goruda.
sen anárašgiela váldit fárrui seminárii. Vaikko lei váttis oahpahit davvisámegielagiidda anárašgillii, de mun liikká doaivvun ahte oahppit ohppe juoidá.
Lullisámegillii fas oahpaheigga Sara Marja Magga ja Stig Arne Somby. Soai čájeheigga earret eará goarttaid bokte ovttaláganvuođaid davvi- ja lullisámegielas. Stig Arne muitala ahte lea leamaš somá oaidnit ahte ohppiin lea beroštupmi lullisámegillii oahppat:
– Oahppit leat leamaš sáhkkit ja háliidan leat mielde ja geahččaladdat. Dan lea somá oaidnit.
Sara Marja lohká ahte soai oaidniba dan ahte lea dárbbašlaš ahte eambbogat ohppet lullisámegiela ja dán seminára vuođul lei ge vuogas heivehit lullisámegiela oahpahussii. Son lohká maid ahte jus eambbogat ohppet eará sámegielaid go sin iežaset giela, de lea dat resurssan boahtteáigái.
Ohppiidlohku addá sihke hástalusaid ja oahpu
Máhtte muitala ahte studeanttain ledje dál oalle stuorra ohppiidjoavkkut geaid galge oahpahit dain praktihkalaš bargguin. Muhto son lohká ahte dat addá sihke hástalu- said ja oahpu studeanttaide:
– Ii leat nu álki oažžut oasálastit buot ohppiid go lea stuorra joavku. Muhto de besset ge studeanttat maŋŋel árvvoštallat ja reflekteret movt lei sáhttit eará ládje láhčit vai buohkat searvvaše oahppansekvensii.
Oahppat barggadettiin
Thomas Jaegervand lei okta sis geain lei ovddasvástádus njuovvama oahpahit ohppiide. Su mielas lei máilmmi gelddolaš dákkár oahpahusa mas praktihkalaččat beassá oahpahit árbevirolaš bargguid, nu go njuovvama. – Go oahppit oidnet olles proseassa dan rájes go boazu lea obbanaga ja dassážii go mális giksá, dan jáhkán addit ohppiide ođđa oainnu sihke árbevirolaš máhtu ja dieđu ektui. Ja maiddái atnet eambbo árvvus dáid bárgguid, go oidnet ahte biebmu ii iešalddis ilmma galmmihanskábii.
Thomas lohká ahte sáhttá leat hástalussan go leat ollu oahppit ja dalle eai dieđus beasa buohkat praktihkalaččat bargat. – Muhto go besset oaidnit go dahkko praktihkalaččat,
de son doaivu ahte das lea mihá eambbo ávki go ovdamearkka dihte girjjiin teorehtalaččat oahppat, loahpaha vel Thomas.